Aaaaa – mitä tänne Instagramiin pitikään laittaa?

Aaaaa – mitä tänne Instagramiin pitikään laittaa?

Avaa suu ja sano AAAAA. No kas, näin helppoa on muistaa yrityksen somesisältöjen viisi kultaista vinkkiä! Moni nimittäin tuskailee sen kanssa, miten pysäyttää somen selaaja juuri oman postauksen kohdalle, kun feedit täyttyvät kilpaa. Siihen vastaan, että yleensä yrityksen kannattaa somessa olla:

Aito

Millainen on teidän yrityksenne ääni? Yrityksen arvot, toimiala ja ihmiset ovat hyviä paikkoja kuulostella omaa ääntä ja käyttää sitä myös someviestinnässä. Nyrkkisääntönä voisi sanoa, että mikä tahansa oma tyyli toimii, kunhan se ei ole kuivan yliasiallinen, tyhjänpuhuminen, vihamielinen tai äänekkään mukanuorekas. 

Avoin

Seuraaja kannattaa pyrkiä kutsumaan jonkin yhteisen asian äärelle eikä vilautella somessa kuvia, joiden maailmaan vastaanottajalla ei ole pääsyä. Kävikö tehtaalla vieraita ja haluatte kertoa siitä somessa? Mieti, millaisesta näkökulmasta kerrot vierailupäivästä niin, että se voi kiinnostaa muitakin kuin vieraana ollutta väkeä ja talon omaa porukkaa. 

Alati visuaalinen

Somessa kuva tai video pysäyttää, jos siinä on jotakin kiinnostavaa ja kaunista. Rivillinen pönöttäjiä betoniseinän edessä on vähemmän vangitseva näky kuin esimerkiksi yhden työntekijän esittely hymyn ja pienten terveisten kautta.

Alttiina palvelemaan

Mieti, mitä voisit antaa someseuraajillesi sen sijaan, että keskittyisit katsomaan strategiakalenterista seuraavaa aihetta. Muotoile postaukset niin, että ne tarjoavat tietoa, vinkkejä, ideoita tai inspiraatiota ihmiselle, joka lukee ja katsoo ne. Kaikkien elämä on nykyään yhtä informaatiotulvaa emmekä me Pilgrimissä ainakaan halua olla mukana lisäämässä turhaa hälyä, vaan kannustamme postaamaan vain syystä.

Aktiivinen

Männävuosien säännöt siitä, että joka päivä on postattava (jopa monta kertaa!) voi unohtaa viimeistään nyt – kukaan ei jaksa seurata missään kanavassa tiliä, joka suoltaa tavaraa koko ajan. Tämän päivän aktiivisuus tarkoittaa sitä, että on oltava valmis vastaamaan somen kautta tuleviin kommentteihin ja viesteihin kohtuullisessa ajassa. Yrityksen odotetaan myös osallistuvan: tykkäävän, jakavan ja kommentoivan muidenkin sisältöjä – ei voi olla niin, että kaikki maailman kiinnostava tieto on vain sinun yrityksesi hallussa, joten ei kannata asettua muiden yläpuolelle ja olettaa itsekkäästi muiden kiinnostuvan sinun sisällöistäsi ilman minkäänlaista vuoropuhelua.

Terveisin, 

Nora Tamminen,

Pilgrimin sisällöntuottaja

P.S. Jos sisältöideat ovat hukassa, tartu Pilgrimin somemadon supertarjoukseen: räätälöimme teille 6 kuukauden postaukset eli 24 kuvaa ja tekstiä näppärään hintaan 3 900 €! Kysy lisää: olli.ollila@pilgrim.fi

Tuore Edelman trendiraportti: 10 x vaikuttajayhteistyö 2020

Tuore Edelman trendiraportti: 10 x vaikuttajayhteistyö 2020

Vaikuttajayhteistyö on tänä päivänä itsestäänselvä viestinnän ja markkinoinin kanava siinä missä yrityksen oma media ja perinteinen media. Business Insider Intelligence povaa vaikuttajamarkkinoinnin arvon kasvavan alana viime vuoden 8 miljardista dollarista peräti 15 miljardiin vuoteen 2022 mennessä.

Kansainvälisen affiliaattiemomme Edelmanin 10 Trends Influencing 2020 -raportti tekee katsauksen kymmeneen kehityssuuntaukseen, jotka näkynevät tänä vuonna viestinnässä ja markkinoinnissa. Ovatko nämä ilmiöt jo sinun yhteisöllesi tai yrityksellesi tuttuja?  

1. Kuunteletko sinäkin?

Podcastit ovat viimein lyöneet läpi, ja hyvien podcastien tekijät tekevätkin jo rutiinilla sponsoroituja jaksoja kuulijoilleen. Alku- tai loppumainosten lisäksi myös keskustelun lomaan nivottu natiivisisältö on helppo saada toimimaan. Kiinnostus podcastien kuuntelemiseen ja myös tekemiseen kasvaa, kun niiden julkaisuun tarvittavat välineet ovat parantuneet ja ammattitasoista apua niiden tekemiseen on yhä enemmän saatavilla.

2. Onko teillä jo oma brändilähettiläs?

Vaikuttajayhteistöissä autenttisuus on tärkeää. Yhä useampi brändi onkin havainnut, että pitkäjänteinen vaikuttajayhteistyö on yksittäisten postausten muodossa räiskähtelevää hakuammuntaa tehokkaampaa. Monella brändillä on jo omia somelähettiläitään, jotka tuottavat yleisöään kiinnostavaa säännöllistä sisältöä sovituista tuotteista tai palveluista. Johdonmukainen ja jatkuva yhteistyö luo yleisön luottamusta vaikuttajaan ja siten myös sponsoroituihin sisältöihin ja vaikuttajan suosituksiin. Pitkäkestoinen lähettilästyö antaa influensserille enemmän aikaa suunnitella postauksiaan, jolloin ne koukuttavat seuraajien huomion paremmin.

3. Tunnetko vaikuttajan tyylin omaksesi?

Milleniaalien ja Z-sukupolven edustajien epäluottamus vaikuttajia kohtaan on kasvussa ja tarkkaavaisuus sisältöjen luojia kohtaan on kovaa. Yhä useampi seuraaja (ja vaikuttaja!) kokee sosiaalisen median sliipatuksi stailatun elämän ahdistavana ja painostavana. Niinpä vaikuttajan itse kehittämä oma linja ja aitous luovat samaistuttavuutta, jonka seuraajat voivat hyväksyä. Vain tähän linjaan solahtavat brändit voivat onnistua vaikuttajayhteistyössä ilman, että yleisö kokee viestin keinotekoiseksi ja päälle liimatuksi.  

4. Luulitko, että enemmän on enemmän?

Mikro- ja nanovaikuttajilla on paljon hyväksi havaittuja puolia: pienten seuraajamäärien vuoksi yhteistyösopimukset tulevat markkinoijalle edulliseksi, seuraajat ovat sitoutuneempia pienvaikuttajien sisältöihin, ja kohderyhmiä on mahdollista rajata tarkemmin. Yhden supersuositun vaikuttajan hinnalla saa runsaasti pienvaikuttajia, jotka tavoittavat kiinnostuneet kohderyhmät laajalti.

5. Oletko varautunut someshoppailuun?

Viime vuonna betaversiona kokeilussa ollut Checkout on Instagram on tarkoitus saada tänä vuonna laajempaan käyttöön. Ominaisuuden avulla käyttäjät voivat tehdä ostoksia poistumatta Instagram-sovelluksesta. Tässä piilee kiinnostavia mahdollisuuksia: brändit voivat lisätä myyntiään ja seurata sitä hyvin tarkasti, ja vaikuttajat voivat saada lisää tuloa ottamalla provision tilinsä kautta myydyistä tuotteista. Win-win!

6. Ethän usko valevaikuttajaa?

Vaikuttajatilien kaappaaminen ja jopa valevaikuttajat ovat sotkeneet someviestintää ja -markkinointia viime aikoina. Vaikuttajien todentaminen onkin yhä tärkeämpää, ja vakavasti otettavat brändit pyrkinevät jatkossa tekemään yhteistyötä vain sellaisten vaikuttajien kanssa, joiden tilit on autentikoitu. Omien kävijätietojen luovuttamisesta kieltäytyminen alkaa tehdä todellista hallaa vaikuttajalle.

7. Maksatko vain sisältöjen tekemisestä vai myös niiden näkymisestä?

Pelkkä vaikuttajan postaukseen luottaminen ei enää riitä, sillä orgaaninen näkyvyys eri kanavissa heikkenee jatkuvasti. Siksi yhteistyöpostauksen mainostamisen tulisi kuulua itsestään selvästi vaikuttajapakettiin. Buustattu näkyvyys on lisäksi helppo kohdentaa sijainnin, iän ja kiinnostuksen kohteiden mukaan oikeille silmille.

8. Osaatko mitata tuloksia?

Instagram on piilottamassa tykkäykset näkyvistä ja bottitilit hämäävät vaikuttajien todellisia seuraajalukuja. Tykkäykset ja seuraajamäärät eivät olekaan hyviä mittareita onnistuneen yhteistyön takaamiseksi. Ostoslinkit, alekoodit ja kampanjasivut sen sijaan todentavat nopeasti, millainen vaikutus vaikuttajalla on ollut myyntiin.

9. Muistitko tietosuojan?

GDPR:n myötä yritysten on kerrottava, miten asiakkaiden tietoja säilytetään ja käytetään. Myös vaikuttajien on tunnettava asiaa sen verran, että he pystyvät turvaamaan seuraajiensa tietosuojan asianmukaisesti. Yrityksen on varmistettava, että vaikuttajayhteistyö ei riko pelisääntöjä.

10. Haluatko tavoittaa nuoret aikuiset?

Z-sukupolvi eli 1990- ja 2000-luvulla syntyneet ovat monelle brändille kiinnostava (ja suuri) kohderyhmä. Ikäluokka on vanhempia kiinnostuneempi visuaalisista sisällöistä, etenkin videoista. Myös yritysten on syytä miettiä, miten omia viestejä saisi läpi videoiden ja livelähetysten muodossa. Erityisen tärkeä kanava tälle ikäluokalle on räjähdysmäisesti kasvava TikTok, jota markkinoinnissa ja viestinnässä hyödynnetään vasta vähän.

Jos kaipaat apua vaikuttajayhteistyöhön suunnitteluun ja toteutukseen, ota yhteyttä!

Positiivista perjantaiksi: rakenna rohkeasti omaa mediaa, kurkkaa video!

Positiivista perjantaiksi: rakenna rohkeasti omaa mediaa, kurkkaa video!

Uskomme, että jokainen yritys voi olla oma mediansa. Siihen on täydet edellytykset teknisesti ja kun sisältöä lisäksi luodaan journalistisin periaattein, myös sitoutuneiden yleisöjen kerryttäminen on mahdollista.

Journalistinen ote sisällön tuotannossa tarkoittaa mm. faktuaalisuutta, mutta ei rutikuivuutta. Se tarkoittaa myös kykyä katsella asioita laajemmin esimerkiksi toimialan, ei vain oman yrityksen, näkökulmasta. Se hyvin mielellään ammentaa näkökulmia kumppaneiden ja sidosryhmien maailmoista – ts. kertoo siitä, mistä tavoitellut yleisöt haluaisivat kuulla. Se on innostavaa, vaikuttavaa ja mukaansatempaavaa.

Vanhoja tuttuja juttuja monille siis, mutta unohtuvat liian usein. Liian usein päädymme tiedottamaan pisteestä a pisteeseen b. Unohdamme puhutella ja vain puhumme. Ihmettelemme, kun kukaan ei kuule.

Jos olet kiinnostunut rakentamaan omien verkkosivujesi sisältöosiota mediallisemmaksi ja haluat vinkkejä siihen, miten sisältöjä voi käyttää some- ja mediaviestinnässä, ole yhteydessä! Olemme mielellämme avuksi! 

Vinkkaamme, että esimerkiksi tiedotteen perinteisen kommenttipalan voi korvata minivideolla, joka kertoo asian lisäksi paljon myös asian lausujasta. 

Alla olevalla videolla jaamme muutamia ajatuksia siitä, millainen on hyvä sisältösivu ja graafinen ilme ja miten luottamusta voi rakentaa viestinnän keinoin. Kerromme myös kansainvälisten asiakkaidemme kautta oppimastamme tiedosta someviestinnästä ja videoiden roolista siinä.

Pienestä talven takapotkusta huolimatta hyvää viikonloppua, kevään jatkoa ja kuulumisiin!

Nina Alivirta

Liiketoimintajohtaja
Pilgrim, Edelman Affiliate
Bulevardi 9 C 34, 00120 HKI
nina.alivirta(at)pilgrim.fi
p. +358 40 589 7752 
www.pilgrim.fi

Autamme yritystäsi luomaan luottamusta.

OLE OMA MEDIASI!

#PilgrimMessengers on sisältötuotannon huippuammattilaisten tiimi, joiden luoma sisältö on vaikuttavaa ja herättelevää.Vaikuttava sisältö saa tekemään päätöksiä ja luo luottamusta. Yritykselläsi on mahdollisuus vuokrata Pilgrim Messengers -tiimi oman #media’n kehittämiseen ja tuotantoon. Omaa mediaa tehdään yrityksen omille kanaville journalistisesti kiinnostavasti ja laadukkaasti. Hyvä sisältö vie perinteisen yritysviestinnän uudelle tasolle ja auttaa yrityksiä luomaan parempaa #uutiskulttuuri’a.

Pilgrim Messengers suunnittelee, luo tekstiä, videokuvaa, vloggaa, bloggaa, valokuvaa ja kirjoittaa artikkeleita, uutisia sekä kolumneja. Synnyttää herättäviä some-sisältöjä ja jatkuvaa sisältövirtaa, jota voi käyttää eri medioissa yrityksen omista nettisivuista valtavirran mediakanaviin ja joilla tuetaan myös konversiota.

Pilgrim Messengers -tiimi saapuu apuun kutsuttaessa ja saat sisältöjä ostopalveluna yrityksesi eri kanaviin. Lisäksi Pilgrim Messengersien valmiina olevien omien sisältöjen käyttöoikeutta voi ostaa omiin kanaviin, jos niiden sisältö sopii kohdennettuun tuotteeseen tai yrityksen sen hetkiseen teemaan.

Pilgrim Messengers

Nora Tamminen: entinen toimittaja ja nykyinen viestijä, jonka erikoisalaa on kuvan ja tekstin yhteensovittaminen. Selkeiden ja johdonmukaisten sisältöjen tuottaminen onnistuu aiheesta kuin aiheesta, ja etenkin lifestyle-aiheet ovat veressä muun muassa sisustuslehti Plaza Kodin päätoimittaja-ajoilta.

Sarianna Rimpeläinen: monipuolinen still- ja videokuvaaja, joka etsii jatkuvasti uusia tapoja viestiä visuaalisilla elementeillä. Videot, kuvat, julisteet, bannerit, gifit, graafiset ilmeet ja elementit – kaikki liittyvät nykymalliseen omamedialliseen viestintään, missä yritysten ja sen brändien kohderyhmiä tavoitetaan suoraan niiden omilla kanavilla.

Nina Alivirta: pitkän linjan viestintäammattilainen ja vastuuviestinnän asiantuntija. Keskittyy yritysten luottamusta luovan oman median ja hyvän uutiskulttuurin rakentamiseen ratkaisukeskeisen yritysjournalismin kautta. Vastaa sisältöprojekteissa strategisesta suunnittelusta, videoiden ohjauksesta ja mm. vaikuttavasta äänenkäytöstä.

Innostuitko? Kysy – kerromme mieluusti lisää!

Uskalla päästää irti

Luottamuksessa on kyse irti päästämisestä. Kontrollin, otteen – käden. Luottamusaamun päivänä 13.2.2019 esikoiseni täytti 18 ja minun on osattava päästää irti.

Se on ihan hirveän vaikeaa.

Pelkään, etten voi enää suojella lastani virheiltä ja tiedän, ettei minun kuulukaan. Virheet ovat kullanarvoisia ilman juhlapuheitakin, oikeasti. Ne juuri hiovat polkuamme ja virheitä tekemätön ihminen on liian kokematon elämään itsellistä elämää. Virheitä pelkäävä pelkää kehitystä.

Samat tilanteet toistuvat työpaikallakin. On uskallettava päästää irti ja luotettava, että työntekijä tai kollega tekee myös virheitä ja että se on hyvä.

Jos pelätään virhettä, pelätään kehitystä.

Luottamus ei vaadi virheettömyyttä, mutta se vaatii rehellisyyttä. Sellaista kuin täydellinen ei olekaan eikä kukaan usko kerskujaan. Paljasta siis virheesi, opi niistä ja jaa oppiasi muillekin. Silloin toimit rehellisesti ja vastuullisesti ja ansaitset sen luottamuksen, jonka puutteesta näkyy merkkejä
päivittäin lähes kaikkialla.

Tuoreessa Edelman Trust Barometer 2019 -tutkimuksessa käy ilmi, että ihmiset luottavat nyt tahoihin, jotka ovat lähellä ja ovat jollakin lailla oman kontrollin piirissä. Erityisesti luotetaan omaan työnantajaan. Tämä avaa uusia mahdollisuuksia ja luo ehkä uusia vaatimuksiakin sisäiseen- ja työnantajakuvaviestintään sekä johtajuuteen. Johtajilta, omilta esimiehiltä, odotetaan kannanottoja ja ratkaisuita yhteiskunnallisiin kysymyksiin. Siihen luotetaan, mikä kuuluu läheltä, koska maailma kaikkine äänineen ja viesteineen – osin valheellisineenkin – tuntuu kaoottiselta.

Palaamme jälleen kontrollin teemaan. Kouriintuntuva, lähellä oleva, on ymmärrettyä ja luotettua. Lapsen tietää olevan turvassa, kun sen käden voi tuntea omassaan.

Meillä on vielä pitkä matka siihen, että voimme oikeasti päästää irti ja luottaa. Luottaa siihen, että yhteisistä asioistamme päättävät osaavat asiansa ja lisäksi hoitavat niitä yhteistä hyvää tarkoittaen.

Epäilemme ja pelkäämme liian helposti, eikä suinkaan aina syyttä. Sokea luottamus ei ole luottamusta.

Mutta luottamus on silti uskallusta, valinta. Tahto uskoa, että maailma on epäkohtiaan moninaisempi paikka, jossa se oma tärkeä ihminen – työntekijä, kollega, puoliso, lapsi – pärjää ja nousee vielä virheistäänkin jaloilleen. Eikä maailma romahda.

Jos minun pitää valita terveen epäilyn tai terveen luottamuksen väliltä, valitsen jälkimmäisen. Niin saan yöni nukuttua silloinkin, kun aikuiseksi kasvanut lapsi on jo maailmalla ja synkät uutiset seuraavat toisiaan.

Epäilys hajottaa, luottamus rakentaa.

Luottamuksen lyhyt oppimäärä

Nykyisin on tapana jakaa vinkkilistoja kaikista asioista. Kuinka matkustat oikein, kuinka hoidat parisuhdettasi oikein, kuinka menestyt sosiaalisessa mediassa. Hyvin usein vinkkejä jaetaan aiheista, joita soisi voivan pitää itsestäänselvyyksinä – missä sisin ohjaa ilman ohjekirjaa kunhan vain kuuntelet. Luottamuksestakin on olemassa lukuisia listoja, joiden lukeminen saa meidät nyökyttelemään. Ehkäpä ne ovat tarpeellisia. Ne tekevät näkymätöntä näkyväksi.

– ole johdonmukainen
– ole avoin
– käy vuoropuhelua

Siistiä, selkeää, ymmärrettävää.

Vai onko sittenkään, kun ystävämme tulkinta astuu kuvaan. Palaverissa oltuaan voi nimittäin hyvinkin kuvitella käyneensä vuoropuhelua. Vuoropuhelu – check!

Pointin ohittavia ymmärtämättä jättämisen sudenkuoppia on silmänkantamattomiin, kun asiat nipistetään yhden sanan listoiksi.

Itse sanoisin mieluummin vaikkapa, että näe maailma ympärilläsi ja ymmärrä oma roolisi siinä, äläkä missään tapauksessa koskaan istu huoneessasi kuin mörkö puhumatta kenellekään ja katsomatta ketään silmiin. Koska sellainen käytös halusimmepa tai emme herättää kummeksuntaa ja epäilyitä siinä, missä vaikeneminen herättää kysymyksiä ja on poikkeuksetta jonkinlainen kriisin siemen.

Kysy kysymyksiä! Paljasta viisautesi ja vaadi tietää, miksi! Uskalla puhua totta, silloinkin ja varsinkin silloin, kun se kirpaisee ja näytät haavoittuvaiselta. Rosot luovat luottamusta: näytät tajuavasi olevasi ihminen ihmisten joukossa ja tarvitsevasi muiden hyväksyntää silloinkin, kun asiat eivät ole hyvin.

Listojen ongelma on, että ne eivät auta soveltamaan erilaisiin tilanteisiin, eikä äiti ole aina mukana selittämässä. Valtakunnan tasolla luottamus on erilainen ilmiö kuin yksilötasolla, eikä esimerkiksi mediaa voi katsoa silmiin kahden kesken ja kysyä: oletko vilpittömästi etsimässä totuutta vai luomassa how to -journalismia edistääksesi levikkimyyntiä?

Pitäisikö meidän listojen sijaan porautuakin arvoihin, palata perusasioihin – sisimpään? Olisiko hyvä, jos voisimme luoda vaikkapa kymmenen kohdan vinkkilistan niistä sisäisen ohjauksen kohdista, joiden varassa voi varmistua siitä, että luomme toimissamme luottamusta itseemme ja muihin?

Ja kas, tällainen listahan on olemassakin jo. Aika hyvin viestittykin vielä, koska kaikki luultavasti muistavat sen. Listan konteksti tosin ehkä hämää joitakin ja sen skaalautuminen esimerkiksi yritysjohdon tarpeisiin saattaa siksi ontua.

Silti tänäkin päivänä saadaan huomata, kuinka esimerkiksi miljonäärejä tehtaillut hoiva-ala maksaa kovaa, ansaitsemaansa, hintaa siitä, kun se on tehnyt toiselle sen, mitä ei olisi tehnyt itselleen.

Kun unohdamme yritysten yhtälöstä ihmisen: asiakkaat, työntekijät, sidosryhmät, olemme auttamatta matkalla pois luottamuksesta ja ilman luottamusta toimintaedellytykset lakkaavat olemasta. Ja niin niiden pitääkin.

Vain rakentaessasi luottamusta olet varmalla tiellä tulevaisuuteen, sillä vastoinkäymisissäkin sinulla on sidosryhmien tuki etkä jää yksin.

Luottamusta yrityselämässä ja yhteiskunnassa peilataan neljästä näkökulmasta Edelmanin vuotuisen Trust Barometer -tutkimuksen valossa Luottamusaamussa ensi viikolla 13.2.2019. Jos olet kiinnostunut tulemaan mukaan, voit ilmoittautua minulle nina.alivirta(at)pilgrim.fi.

Lämpimästi tervetuloa!