Työmatkaradio 1/ 2020: viestintä ja johtaminen poikkeusaikana

Työmatkaradio 1/ 2020: viestintä ja johtaminen poikkeusaikana

Työmatkaradio on viestintä- ja sisältötoimisto Pilgrim Edelmanin podcast-sarja viestinnän, johtamisen, median, vastuullisuuden ja luottamuksen aiheista.

Julkaisemme Työmatkaradion uljaasti aikana, jolloin suuri osa ihmisistä tekee töitä kotona. Työmatkaradio tarjoaa tiiviitä kuuntelupaketteja, jotka sopivat nautittaviksi missä ja milloin vain.

Joskus Työmatkaradiossa on vieraita, mutta useimmiten ne ovat kuunneltavia asiantuntijakolumneja ajankohtaisesta aiheesta.

Uusimmassa Työmatkaradiossa summataan Mitä kriisin jälkeen -selvityksen tuloksia. Kyselyssä 40 johtajaa summasi ajatuksiaan johtamisesta poikkeusaikana ja sen jälkeen.

Kävi ilmi, että tulevaisuuden ennakointi on nyt tärkeämpää kuin koskaan. Tulevaisuuden ennakoinnista kerromme lisää Tulevaisuusaamussa, joka järjestetään virtuaalisesti Howspace Livessä tiistaina 24.11. klo 10. Kutsun löydä osoitteesta pilgrim.fi.

Toimittaja: Nina Alivirta
Musiikit ja editointi: Ilmari Priha

VIRTUAALINEN TULEVAISUUSAAMU 2020 24.11. klo 10-11.30

VIRTUAALINEN TULEVAISUUSAAMU 2020 24.11. klo 10-11.30

Osallistu omalta työpisteeltä Howspace Livessä!

Viestintätoimisto Pilgrim, Edelman Affiliate järjestää yhteistyössä tulevaisuuden ennakointiin erikoistuneen Luotzi Oy:n kanssa Tulevaisuusaamun tiistaina 24.11.2020 klo 10-11.30.

Tilaisuudessa pohditaan toimintaympäristön muutosten ennakointia keväällä toteutetun Mitä kriisin jälkeen -selvityksen pohjalta. Pandemia on osoittanut, että tulevaisuuden ennakointi on nyt tärkeämpää kuin koskaan ja poikkeusaika toimii yhtenä tilaisuuden ajankohtaisena lähtökohtana. 

Miten viestintä ja johtaminen muuttuvat?

Pilgrimin toimitusjohtaja Olli Ollilan ja Luotzin toimitusjohtaja Markku Kanervan viestinnän ja johtamisen muutokseen liittyvien puheenvuorojen jälkeisessä paneelissa tulevaisuutta hahmotetaan konkreettisten kysymysten kautta paneelikeskustelussa.

Paneelikeskustelussa mukana ovat: 

Visa Suomen, Ruotsin ja Baltian maajohtaja Riikka Salminen  

HP Suomen toimitusjohtaja Jarkko Huhtaniitty 

Arkkitehdit Soini & Horton toimitusjohtaja, osakas Kalle Soini 

Posintra Oy:n yrityskehittäjä ja kasvusparraaja Ari Långsjö 


Kyseessä on järjestyksessä toinen Tulevaisuusaamu. Ensimmäinen Tulevaisuusaamun järjestettiin Hotel Clarionin Sky Barissa syksyllä 2019 ja voit katsoa esityksiä täällä.

Tilaisuus järjestetään Howspace Livestream -alustalla verkossa ja jokainen osallistuu siihen omalta työpisteeltään. Pääset tutustumaan ja osallistumaan tilaisuuteen rekisteröitymällä tästä. Tilaisuuteen on mahdollista ottaa mukaan 40 henkilöä, joten olethan nopea!

Liiketoiminnan haasteet yhä useammin oman toimialan ulkopuolelta

Liiketoiminnan haasteet yhä useammin oman toimialan ulkopuolelta

Tulevaisuuden ennakointi ja seuranta ovat silti edelleen harvojen yritysten herkkua


Suuryritysjohtajien ja kuntapäättäjien laaja haastattelukierros konkretisoi pandemian vaikutuksia kotimaisessa liike-elämässä. Näkemysverstas 
Luotzi Oy:n yhteistyössä viestintätoimisto Pilgrim Oy:n kanssa toteuttama ”Mitä kriisin jälkeen” -selvitys johtajille valmistui samaan aikaan, kun poikkeusolot päättyivät Suomessa. Selvityksessä haastateltiin touko-kesäkuun aikana 40 toimitus-, liiketoiminta- ja kuntajohtajaa. Korona-aika osoitti, että liiketoiminnan haasteet tulevat yhä useammin oman toimialan ulkopuolelta. Silti tulevaisuuden ennakointiin ei vielä panosteta; ennakointi ja seuranta ovat säännöllistä työtä vasta harvoissa yrityksissä.

Toimialasta riippumatta on tyypillistä, että yritykset tarkastelevat muutoksia ennen muuta oman toimialansa sisällä. Tällöin näkymä saattaa vaikuttaa hyvinkin seesteiseltä. Hyvin usein merkittävimmät muutosilmiöt tulevat kuitenkin oman toimialan ulkopuolelta.

– Juuri nämä ilmiöt jäävät usein ilman huomiota. Toimialan ulkopuolelta nousevat ilmiöt kumpuavat usein yksilön käyttäytymisen muutoksista, käänteentekevistä teknisistä innovaatioista tai yhteiskunnassa, politiikassa ja/tai kauppapolitiikassa tapahtuneista usein äkillisistä muutoksista ja päätöksistä. Sekä pandemioista, kuten kulunut vuosi on osoittanut, Luotzi Oy:n toimitusjohtaja Markku Kanerva sanoo.

Ennakoi tai häviä

Tärkeimpänä oppina poikkeusajasta nousee monien johtajien mainitsema varautumisen tarve jatkossa: tulevaa on opittava ennakoimaan nykyistä paremmin, eikä mitään skenaariota voida enää sulkea pois mahdottomana.

– Yritysten toimintaympäristön muutosten ennakointi nousee jatkossa yhä tärkeämpään rooliin. Jatkuvuussuunnitelmat ovat varmasti menneet monissa yrityksissä uusiksi koronapandemian takia jo nyt, ja sitä mustaa joutsentakin joudutaan miettimään ja mallintamaan. Hankintaketjut on lisäksi pakko miettiä uusiksi. Resiliency over cost on nyt varmasti monien huulilla: jos kestokykyä ei löydy, vaikutus liiketoimintaan on niin valtava, että jopa joidenkin yritysten olemassaolo voi olla uhattuna, HP Suomen toimitusjohtaja Jarkko Huhtaniitty sanoo.


Lisätiedot: Markku Kanerva                                                            
puh. +358 505 029 700                                                 
markku(at)luotzi.fi     

Olli Ollila
puh. + 358 40 589 7754
olli.ollila(at)pilgrim.fi       

Mitä kriisin jälkeen – Pilgrim ja Luotzi kysyivät johtajilta

Mitä kriisin jälkeen – Pilgrim ja Luotzi kysyivät johtajilta

Suuryritysjohtajien ja kuntapäättäjien laaja haastattelukierros konkretisoi pandemian vaikutuksia. Monilla kriisi kääntyikin mahdollisuudeksi ja poikkeusaika toi ihmisen johtamisen ytimeen.

Näkemysverstas Luotzi Oy:n yhteistyössä viestintätoimisto Pilgrim Oy:n kanssa toteuttama ”Mitä kriisin jälkeen” -selvitys johtajille valmistui samaan aikaan, kun poikkeusolot päättyivät Suomessa. Selvityksessä haastateltiin touko-kesäkuun aikana 40 toimitus-, liiketoiminta- ja kuntajohtajaa. Haastatteluiden tavoitteena oli luoda kuva siitä, mitkä asiat yrityselämässä ovat pandemian seurauksena muuttuneet nyt jo ja mitkä muuttuvat pitkällä aikavälillä. Vaikka poikkeusaika koettiin haastavaksi, sitä tulkittiin myös suomalaisen sisun ja sota-ajan dna:n otsikoiden alla uudistumisen mahdollisuutena.

Yhtenä keskeisenä muutoksena monet haastatellut johtajat nimesivät johtamisen evoluution. Kun etätyöstä tuli salamannopeasti normi, johtamisen tapoja oli muovattava siihen sopiviksi. Etätyön koettiin alleviivaavan tarvetta lähentää yhteyttä johdettaviin ihmisiin ja viestintä johtamisen menetelmänä korostui. Samalla nähtiin myös uudenlaisen yhteisöllisyyden viriämistä ja yhdessä tekemisen lisääntymistä etänä, työpaikoilla ja jopa maayhtiöiden välillä. Yhteen hiileen puhaltamisen henki näkyi monissa vastauksissa.

Tärkeimpänä oppina poikkeusajasta nousee monien johtajien mainitsema varautumisen tarve jatkossa: tulevaa on opittava ennakoimaan nykyistä paremmin, eikä mitään skenaariota voida enää sulkea pois mahdottomana.

– Suurin muutos on tapahtunut ihmisten mielissä ja asenteissa. Liiketoimintaa johtavien pitää ymmärtää tilanteesta avautuvat mahdollisuudet. Tilannetta voi mallintaa skenarisoimalla erilaisia vaihtoehtoja ja arvioimalla niiden todennäköisyyksiä. On oleellisen tärkeää hahmottaa ja ymmärtää muutosten vaikutukset ihmisten käyttäytymiseen pitkällä ja lyhyellä aikajänteellä. Erityisesti digitaalisten ratkaisujen mahdollisuudet onkin markkinassa ymmärretty nyt entistä paremmin ja yhdelläkään menestyvällä yrityksellä ei ole varaa jättää tätä muutosta arvioimatta, Insta Group Oy:n toimitusjohtaja Henry Nieminen sanoo.

Opettavainen poikkeusaika nähtiin myös mahdollisuutena uuteen kasvuun

Selvityksessä kysyttiin myös johtajien näkemyksiä muutoksen laajuudesta, syvyydestä ja kestosta, sekä haettiin ymmärrystä siitä, miten yritykset ovat pyrkineet torjumaan kielteisiä ja hyödyntämään myönteisiä vaikutuksia. Monissa vastauksissa pysyviksi muutoksiksi arvioitiin ilmastonmuutoksen torjumisen tärkeys: yhteisöllisyys, eettisyys ja alueellisuus, sekä digitaalisen työnteon ja virtuaalisen liiketoiminnan kasvu.

Moni arvioi, että vaikka poikkeusaika oli monin tavoin haastava, se myös testasi työyhteisön muuntautumis- ja muutoksensietokykyä ja pakotti ajattelemaan asioita uudestaan. Uudelleen ajattelussa piili monien mielestä ituja uusiin liiketoiminnallisiin mahdollisuuksiin.

Samalla nähtiin myös sellaisten megatrendien kuin kaupungistumisen ja globalisaation heikkenemistä pitkällä aikavälillä. Etätyön arveltiin osoittavan, että matkat työpaikan ja kodin välillä eivät ole enää jatkossa niin olennaisia, kun työtä voi tehdä onnistuneesti etänäkin. Asua voi siis missä vain, ei vain kasvukeskuksissa. Huoltovarmuutta arvioitiin jatkossa parannettavan sekä laajentamalla että lähentämällä toimitusketjuja, eli globalisaation entisenlaiseen tehostettuun malliin moni ei arvioinut palaavansa.

Kielteisenä ilmiönä mainittiin globalisaation kääntöpuoli; se, että kansainväliseen yhteistyöhön ja kauppaan ei enää luoteta kuten ennen, kun poikkeusolojen takia mikä tahansa markkina voi jatkossa olla suljettu. Myönteistä taas olivat kaikki uudet virtuaaliset toimintamallit, jotka tehostivat aikaisempia työtapoja ja loivat pohjaa kokonaan uusille toimintatavoille ja palvelukonsepteille.

Tulevaisuus on niiden, jotka sitä etsivät ja osaavat siitä kertoa

Selvitys tehtiin, koska Luotzin toimitusjohtaja Markku Kanervan mielestä tulevaisuus on niiden, jotka sitä etsivät ja jotka siitä osaavat kertoa.

– Selvityksellä pyrimme ennen kaikkea hakemaan vastauksia siihen, miten yritykset tulevat kriisistä ulos ja millaisia vaikutuksia sillä on niiden toimintaympäristöön. Selvityksessä kävi ilmi, että jatkossa ennakoinnin kyky ja tarve on ilmeinen ja Luotzi haluaa olla tässä työssä mukana oikein tiedoin ja näkemyksin, Luotzi Oy:n toimitusjohtaja Kanerva kertoo.

Poikkeusaika korosti viestinnän merkitystä johtamisessa. Erityisesti ihmisten johtamisessa, joka kriisissä korostui, viestinnän rooli oli ja on keskeinen. Se siivittää tietä eteenpäin poikkeusajasta pois ja sen jälkeen.

– Viestintä on olennainen osa yritysten pandemian jälkeisen tulevaisuusstrategian jalkauttamista: ensiksi on luotava kuva oman yrityksen ja toimialan tulevaisuudesta ja sen jälkeen kyettävä kertomaan siitä ymmärrettävästi kaikille sidosryhmille. Siksi tulevaisuusviestintää rakentava Pilgrim on mukana toisena toteuttajana selvityksessä, Pilgrim, Edelman Affiliaten toimitusjohtaja Olli Ollila sanoo.

Lisätiedot:

Markku Kanerva                                                             Olli Ollila
puh. +358 505 029 700                                                 puh. +358 40 489 7754
markku(at)luotzi.fi                                                         olli.ollila(at)pilgrim.fi

Pilgrimin oma visuaalinen ilme ja trendikatsaus 2020

Pilgrimin oma visuaalinen ilme ja trendikatsaus 2020

Korallinsävyinen vuosi 2019 uudelleen synnytti Pilgrimin brändi-ilmeen. Suunnittelemani logo koostuu tarkkaavaisesta silmästä ja maapalloa vastuullisesti kiertävästä oksasta, jotka on tasapainoisesti paketoitu idän estetiikkaan.

Samaan ilmavaan tyyliin istuvat tasapainoista kehonkieltä puhuvat pilgrim.fi:n henkilökuvat, ja etusivumme näkymä Helsingin kattojen yli. Uuden logon rauhalliset sävyt levittäytyivät nettisivuillemme (ja muuhun graafiseen ilmeeseen), joiden uuden sulavan ja raikkaan pohjan myötä on hyvä aloittaa uusi vuosikymmen.

Vuoden 2020 aamunkoi tulee olemaan väriltään liukuvärjätty klassisen sininen, joka on täydellisen viestinnällinen väri, taipuen moneksi viestintätoimiston tarpeisiin. Erilaiset trendiennusteet lupaavat tämän hyvin käytännöllisen värin lisäksi kahta täydellisen vastakkaista retroväripalettia: maanläheisiä sävyjä ja 1900-luvun viimeisten vuosikymmenten neonvärejä. Näistä jälkimmäinen onkin jo viime aikoina päässyt livahtamaan internetin alakulttuurien vakan alta valtavirtamediaan, joten jäämme mielenkiinnolla seuraamaan murretun maanläheisyyden vastavoimaa.

Vaikka näitä kahta värimaailmaa ei voikaan hyödyntää yhtä aikaa samassa liukuvärissä, niin voimme ketterästi liikkua 2020-luvun visuaalisessa suunnittelussa molemmissa maailmoissa: räikeän futuristisessa sekä luotettavan maanläheisessä. Aivan kuten Pilgrim viestii tulevaisuudesta sekä luottamuksesta.

Sarianna Rimpeläinen