Pilgrimin hyvinvointimalli: ensimmäinen asiakas on oma työntekijä

Hyvinvoinnista on tullut suorituskeskeistä ja näyttöjä ikään kuin vaaditaan oman tuloskunnon todistelun pitimiksi. Sillä, mitä kutsutaan hyvinvoinniksi, on usein selkeä utiliteettinäkökulma yritykselle: on tärkeää voida suorittaa työtehtäviä tarvittaessa pitkäänkin normaalin jaksamisen rajan, työajan, ylikin.

Kärjistän, mutta tällaisia tendenssejä on aistittavissa. Hyvinvoinnin yhtälö rakentuu liikuntapainotteiseksi ja mitä rankemmin treenaat, sitä kuumempi paketti olet työmarkkinoilla.

On ihan ok yritykselle tukea työntekijän hyvinvointia, mutta ei ylisuoritukset kiikarissa, vaan tasaista työssä jaksamista varten ja monipuolisesti.

Ylikuntoiluvimmaan yhdistyy myös minäkuvan kiillottaminen. Hyvinvointiajattelu on paikoin melkeinpä hysteerisellä pohjalla. Lopetin äskettäin erään hyvinvointivaikuttajan seuraamisen, kun marjojen sellaisenaan nauttiminen piti ansaita pitkällä juoksulenkillä.

Jokainen hurahtaa vapaasti mihin tahansa lajiin, mutta hurahtaminen ja hyvinvointi eivät ole yksi ja sama asia. On tärkeää puhua oikeista asioista oikeilla nimillä.

Luultavimmin työhyvinvoinnissakin kyse on perusasioista, ei sirkustempuista tai suorittamisesta. Ja tunnistamisesta: mitkä ovat juuri meidän työyhteisössämme niitä seikkoja, jotka rohmuavat jaksamisen varastoja ja kasvattavat kasaa pään päälle?

Konsulttityössä ainakin yksi keskeinen jaksamista ja työn laatua syövä tekijä on työajan jäsentymättömyys ja ajan venyminen varkain: kuin kirjoittamaton velvollisuus olla aina palveluksessa ja vastailla meileihin iltamyöhään, vaikka usein työpäivä on alkanut jo ennen kahdeksaa.

Kiire ja tauottomuus kostautuu erityisesti laadukkaan ajattelun vähenemisenä, sillä ajattelu vaatii aikaa. Kun palvelualttiuden hengessä vain reagoidaan ja suoritetaan, unohdetaan asiakastyössä tärkeä ulos- ja eteenpäin katsominen. Näin päädytään siihen, että koko ajan ja joka suunnassa on kiire, eikä hyvin tekemiselle jää mahdollisuuksia – tämä ei ruoki motivaatiota eikä laadukkaasta työstä kumpuavaa hyvää asiakassuhdettakaan.

Itse arvostan tietoista ajankäyttöä ja mielekästä työskentelyn tapaa, jossa ensimmäinen arvo, mitä asiakkaalle tuotamme, on ajattelu. Siihen saakin mennä aikaa, sillä harva asia hyötyy kiireestä. Tuloksekas asiakassuhde onkin siis työntekijän ja toimeksisaaneen hyvinvoinnin juuressa kiinni.

Kevätkauden viimeisessä viikkopalaverissamme ennen lomia päivitimme juuri hyvinvoinnin mallejamme näiden linjausten mukaan. Tässä kohdin sanonta hyvin suunniteltu on puoliksi tehty pitää hyvin paikkansa. Hyvinvoiva ja järkevässä aikataulussa töitään suunnitteleva ja tekevä ihminen on asiakkaan projektin laadun varmin tae.

Hyvinvoivia ja kiireettömiä kesäpäiviä toivotellen,

Nina

Please follow and like us:
Read More

Sosiaalisen median murros, globaalin luottamuksen romahdus

Epäilyä, hämmennystä ja uusia suuntia

Facebook muutti algoritmiaan ja toimintakäytänteitään orgaanisen tavoitettavuuden osalta, brändit eivät enää pääse esille yhtä vahvasti kuin aiemmin. Syynä muutokseen oli mm. Facebookin käyttäjien näkemys yritysten ja brändien liian voimakkaasta roolista. Muuttuuko maailma tämän seurauksena?

Facebookin uutisvirran algoritmin muutoksilla pyritään tekemään alustasta käyttäjilleen merkityksellisempi. Uutisvirrassa näkyy enemmän sisältöä kavereilta, mutta vähemmän seuratuilta sivuilta. Muutoksella ei ole ainakaan vielä ole vaikutusta maksetulla mainonnalla saavutettavaan sijoitukseen, joten kohderyhmien tavoitteluun tarvitaan jatkossakin rahaa. Olennaista olisikin päättää mihin raha käytetään, sisältöjen suunnitteluun vai Facebook-mainontaan. Raha ei kuitenkaan yksin takaa viestin vaikuttavuutta, vaan tulokselliseen sisältöön tarvitaan asiantuntevia sisällöntuotannon ja somen ammattilaisia.

Uudistuksen lopullinen vaikutus käyttäjien käyttäytymiseen jää nähtäväksi. Alustalla käytetty aika ja sitoutuminen julkaisuihin todennäköisesti vähenevät muutoksen seurauksena. Brändien orgaanisen tavoittavuuden laskiessa on sisällöntuottajien pystyttävä luomaan entistä laadukkaampia sisältöstrategioita keskustelua herättävän sisällön varmistamiseksi.

Tämä asettaa sekä Facebookille että brändeille uudentyyppisiä haasteita. Kuinka toteuttaa yrityksen some-näkyvyys käytäntöjen muuttuessa? Sosiaalinen media koetaan edelleen enemmän brändin rakennuksen työkaluna kuin tehokkaana myyntikanavana. Yritysten tulisikin siirtyä yksisuuntaisesta viestinnästä aktiiviseen vuoropuheluun kohderyhmiensä kanssa.

Ihmiset eivät enää luota lukemaansa

 21.1.2018 julkistetun Edelman Trust Barometrin mukaan maailma on pysähtyneessä epäluottamuksen tilassa. Luottamus yrityksiin, valtioon ja vapaaehtoisjärjestöihin pysyi jotakuinkin muuttumattomana, mutta media romahti ensimmäistä kertaa tutkimuksen historiassa vähiten luotetuksi instituutioksi. Ihmiset eivät enää luota lukemaansa. Jopa seitsemän kymmenestä vastanneesta pelkäsi, että valeuutisia ja valheellista informaatiota voidaan käyttää aseena mielipiteiden muokkaamisessa.

Jopa 59 prosenttia tutkimukseen vastanneista koki entistä vaikeammaksi määritellä, onko uutisartikkeli luotetun uutisorganisaation tuottamaa vai ei. Tämä hämmennys uutisten luotettavuudesta liittyy median käsitteen laajenemiseen. Osa ihmisistä pitää eri alustoja osana mediaa (kattaen sosiaalisen median verkostot ja hakukoneet) journalismin ohella, joka puolestaan kattaa kustantamot ja uutisorganisaatiot.

Alustoihin liittyvän luottamuksen putoamisen lisäksi myös luottamus ”a person like yourself – kaltaisesi ihmiset” – joka on useimmiten lähteenä uutisille ja informaation jakamiselle sosiaalisessa mediassa – putosi alemmas kuin koskaan. Tämä pudotus johtanee siihen, että kaverijulkaisuiden buustaminen Facebookissa vähenee, kun niitä ei enää koeta luotettaviksi tiedon lähteiksi. Omaan arkielämään liittyvät postaukset sen sijaan kiinnostavat edelleenkin, mutta asiantuntijarooliin liittyvät työpostaukset eivät niinkään. Näille soveltuvimpia kanavia ovat esim. LinkedIn ja Twitter.

Vaikka luottamus mediaan on yleisesti romahtanut, niin luottamus journalisteihin on kasvanut voimakkaasti – valeuutisten uhatessa oikeita uutisia, uutislähteen merkitys kasvaa.

Asiantuntijoiden paluu

Myös luottamus asiantuntijoihin kasvoi. Journalisteihin ja yritysjohtajiin kohdistuneen luottamuksen lisäksi myös teknisiin asiantuntijoihin, rahoitusalan analyytikoihin ja menestyneisiin yrittäjiin luotettiin yli 50-prosenttisesti.

Ihmisten huoli valeuutisista ja luottamus asiantuntijoihin kertoo paikkansa pitävän informaation tarpeesta. Media ei pysty ratkaisemaan tätä ongelmaa yksin taloudellisista syistä johtuen. Jokaisen instituution tulisikin osallistua luottamuksen palauttamiseen valistamalla ja kouluttamalla jäseniään, osallistumalla aktiivisesti julkiseen keskusteluun ja puhumalla suoraan informaation loppukäyttäjille. Tämä tarkoittaa tietoista panostusta kamppailuun totuuden puolesta, jolloin faktat voittavat pelon ilmapiirin.
Lähteet: Resolution, KL, Edelman Trust Barometer 2018

Please follow and like us:
Read More

Kannoinko korteni kekoon globaalin ekokatastrofin pysäyttämiseksi vai jätinkö homman ”muiden hoidettavaksi”?

Heräsin tähän kysymykseen katsottuani viime viikolla Before the Flood -dokumentin, joka vei katsojan todistamaan ilmastonmuutoksen vääjämättömiä vaikutuksia. Dokumenttia luonnehdittiin myös sodanjulistuksena suuryhtiöiden lobbausta ja ilmastonmuutoksen olemassaolon kieltäviä tahoja vastaan.

Jäin miettimään kokonaiskuvaa globaalin todellisuuden nurjasta kehityksestä, jonka toteutumista kaikki vastustamme, mutta jonka pysäyttämiseksi emme oikein tunnu löytävän tehokkaita ja konkreettisia keinoja.

Yksilötasolla toteutuu usein ”forget the big picture and concentrate on details” mikä on omiaan lisäämään tunnetta tekojen vaikuttavuuden vähäisyydestä isossa mittakaavassa.

Hallitsemme vaikuttamisen pelikentän – mutta pelaammeko palloa työn ulkopuolella?

Päivittäisessä työssämme me viestijät keskitymme niin kansainvälisten kuin kotimaisten yritysten, -yhteisöjen ja viranomaistahojen mahdollisimman eettisesti kestävien, faktapohjaisten toimintaperiaatteiden suunnitteluun.

Meille on itsestään selvää viestien & sisällön vaikuttavuus, vastuullisen kommunikaatiokulttuurin kehittäminen sekä ymmärrettävyydeltään tehokkaimpien keinojen ja kanavien määrittely. Näin rakennamme kestävämpiä toimintamalleja ja arvoja, jotka parhaimmillaan luovat kestäviä perusrakenteita positiiviselle tulevaisuudelle.

Teemmekö tätä myös yksilötasolla ympäristömme puolesta? Mielestäni emme! Tärkeät viestit hukkuvat sisällöltään sekavaan informaatiotulvaan.

Informaatio-övereistä järjettömään reagointiin

HS:n käsitteli 28.9. artikkelissa filosofi Markus Neuvosen ajatuksia mm siitä, kuinka ihmiset väsyvät informaation määrään. Hitaalle reflektiolle ja maailmankuvan rakentamiselle ei anneta enää aikaa, eikä sitä arvosteta. Aika, jossa elämme, on viisastumista vastaan.

”Sosiaalinen media opettaa ihmisiä järjettömään reagointiin, valheiden uskomiseen ja mielivaltaiseen käyttäytymiseen. Ihmisistä on tullut epäluuloisia tiedettä kohtaan. Tieteen tilalle on otettu tunneajattelua, ja se on huono juttu. Kaikkeen reagoidaan tunteella.” Neuvonen toteaa.

Pois aggressiivisuudesta – kohti huolellista sanoittamista

”Ajattelun ja viestinnän välillä todellakin on kytkös. Tässä on myös paradoksi: me emme puhu niin kuin ajattelemme vaan toisinpäin, ajattelemme niin kuin puhumme. Psykologit tuntevat hyvin tämän ilmiön. Jos ihminen on toistuvasti aggressiivisissa väittelytilanteissa, se syöpyy hänen ajattelutapaansa.”

Vastaavasti, jos opettelee asioiden huolellista sanoittamista ja analyyttista keskustelua, se vaikuttaa siihen, että oppii myös tarkaksi ajattelijaksi ja keskustelemaan paremmin.

Näiden asioiden sisäistämisen ei ole kovin vaikeaa. Tästä huolimatta tuntuu siltä, että myös me vaikuttamisen asiantuntijat voimme tehdä paljon enemmän kestävän kehityksen ja vaikuttavuuden saralla myös henkilökohtaisella tasolla.

Ainoastaan välittämällä voimme saada aikaan positiivisen muutoksen

Tunnemme tehokkaimmat vaikuttamisen kanavat, metodit ja sisällöt. Ainoastaan välittämällä voimme saada aikaan positiivisen muutoksen.

Asetan pitkän tähtäimen tavoitteekseni toimintamalleiltaan kestävien yritysten ympäristötarinoiden kertomisen verkkosivuillamme, parhaita tarinoita voidaan julkaista myös Vastuullisuusuutiset.fi sivustolla.

Kannustan kaikkia ympäristötyöhön panostavia yrityksiä pohtimaan omaa ympäristötarinaansa. Haluan kiinnittää huomiota toiminnan käynnistämiseksi heti!  Kiihtyvän ekokatastrofin jarruttaminen on pitkä prosessi ja onnistumisista kertominen kannustaa myös muita edistämään tärkeää työtä.

Olli Ollila

 

Please follow and like us:
Read More

Uusi viestintäkulttuuri on täällä

Hei, 

Suomessa luodaan uutta viestinnän kulttuuria. Haluamme rakentaa tätä kulttuuria myös organisaatiollenne. Moni yritys on jo kasvamassa oman alansa toimialamediaksi ja kohderyhmiä kerätään omille alustoille (verkkosivut ja some). Enää ei ylitetä vain uutiskynnystä, vaan myös Google-kynnys tulee osata ylittää.

 

Oikealla sisällöllä kannattavaa liiketoimintaa

Viestinnän asiantuntijoina tavoitteemme on tarjota ratkaisuja yritysten ja organisaatioiden kysymyksiin, mitä aktiivinen ja laadukas sisältötuotanto on, mistä se rakentuu, miten sitä voi vahvistaa ja miten organisaatiot ja yritykset voivat rakentaa sen varaan parempaa tulevaisuutta ja kannattavampaa liiketoimintaa.

Tekniset ratkaisut ovat monesti jo olemassa, mutta oikeita sisältöjä tarvitaan ja niitä tarvitaan koko ajan lisää. Vain aktiivisella ja laadukkaalla sisältötuotannolla voidaan pysytellä kohderyhmien mielissä ja erottua kilpailijoista. 

Sisältöteemat hallittaviksi kokonaisuuksiksi

Tarjoamme  viestinnän työkaluja sisältötuotannon suunnittelun tueksi.  Näillä ratkaisuilla edistämme vastuullista liiketoimintaa ja luomme tehokasta viestintää.

Mikä tahansa sisältö ei kuitenkaan riitä. Vastuuviestintä on erinomainen näkökulma ja toteutusmalli niin tuotteista, palveluista, toimintaketjuista, ihmisistä kuin taloudesta kertomiseen.

Keräämme sisältötuotannon teemat hallittavaksi kokonaisuudeksi, joita hyödynnetään vastuullisuus- ja markkinointiviestinnän kanavissa, kuten kotisivuilla, digitaalisessa mediassa, SOMEssa sekä muissa valituissa sisäisen ja ulkoisen viestinnän kanavissa.

Tehokkailla toimintamalleilla uutta kulttuuria

Uudet toimintamallit ja ratkaisut sisältötuotannon haasteiden purkamiseksi ovat jo olemassa. Asiakkaidemme kanssa otamme aina lähtökohdaksi sen, että avoimesti toiminnastaan kertovat toimijat luovat uutta sisältötuotannon kulttuuria; on se sitten uutta osaamista, tuotteita tai palveluita.

Menestyksekästä alkua viestinnän alkavaan syyslukukauteen, ja tervetuloa juttusille kanssamme Mothersip of Workiin!

P.S. Muistathan myös kyselymme MISTÄ SEURAAT UUTISIA – kiitos vastauksistasi!

Yhteistyöterveisin,

Olli Ollila
toimitusjohtaja
Pilgrim Oy/ Edelman Finland Affiliate
Pieni Roobertinkatu 9, 00130 Helsinki
p. 040 589 7754
olli.ollila@pilgrim.fi
www.pilgrim.fi

Pilgrim Edelman on viestintä- ja sisältömarkkinointitoimisto, joka uudistaa asiakkaidensa viestintää tekemällä asioita median murroksessa toisin kuin ennen. Luomme yrityksille parempia edellytyksiä puhutella kohderyhmiään suoraan eri kanavissa sekä perinteisen median kautta. 

Erikoistumme mm. vastuuviestintään osana perinteistä viestintää ja uuden ajan sisältömarkkinointia.

 

Please follow and like us:
Read More

Muista nämä kriisiviestinnässä

Yrityksen itsestään antama kuva korostuu sekä joutuu kyseenalaistetuksi kriisitilanteissa. Brändiä ja imagoa ravistelevat kriisit voivat vaikuttaa merkittävästi organisaation maineeseen. Pahimmillaan vuosia rakennettu ja ylläpidetty maine voi romahtaa yhdessä yössä.

Kriisin aiheuttamaa hysteriaa seuraa kriisiviestinnän palaveri, jossa mietitään vastausta medialle. Samaan aikaan eri sidosryhmät etsivät kuumeisesti informaatiota yrityksen nettisivuilta sekä sen sosiaalisen median kanavilta. Digitaalisten alustojen valvomista ja aktiivista käyttöä ei tulisi koskaan ajatella liian myöhäisenä kriisiiviestinnän suunnitelmassa. Digitaalinen puoli on kriittinen osa kriisistä selviämistä ja lopulta brändin elpymistä. Oikein tehtynä, oikeita toimintatapoja ja työkaluja käyttäen kriisiviestintä voi jopa kohentaa yrityksen imagoa entisestään. Digitaalisten kanavien ylläpidolla organisaation on helpoin kertoa, kuinka asiat ovat sekä oikaista väärää tietoa ja tuoda esille näkökulmia.

Ota nämä vinkit huomioon kriisinhallinnassa:

  1. Vahvista tieto mahdollisimman pian sosiaalisen median kanavissa

Kriisin puhjetessa yrityksillä kestää usein vastata tai tiedottaa asiasta mediassa. Sosiaalisen hysterian minimoimiseksi ajoitus on kuitenkin äärimmäisen tärkeää. Nopea tiedottaminen ehkäisee väärän tiedon leviämistä ja suojelee yrityksen mainetta. Sosiaalisessa mediassa tulisi tuoda esille, kuinka organisaatio on tietoinen tapahtuneesta ja etsii parhaansa mukaan siihen ratkaisua. Useissa tapauksissa tiedonhakijat yksinkertaisesti haluavat varmistuksen siitä, että yritys on tietoinen tilanteesta ja toimenpiteitä on tehty tai edes suunniteltu tilanteen korjaamiseksi. Viesti tulee muotoilla niille yleisöille, joita kriisi koskettaa.

  1. Muista, että kriisi ei ole tilaisuus mainostamiselle

On houkuttelevaa siirtää huomio muualle ja pehmentää tapahtunutta kertomalla yrityksen hyvistä teoista. Tällainen viestintä saattaa aiheuttaa närkästystä, elleivät toimet liity suoraan kriisiin. Viemällä huomion muualle yritys saattaa vaikuttaa siltä, että se käyttää tilannetta hyväkseen.

Usein ajatellaan, että ennalta suunnitellut markkinointiohjelmat pitävät ja palvelevat yleisöjä kriisin aikana. Tosiasiassa olisi kuitenkin hyvä pysäyttää hetkeksi kaikki mainostaminen, joka ei liity kriisiin. On hyvä varmistaa, että kaikki ovat tästä tietoisia. Tällöin voidaan keskittyä proaktiiviseen digitaaliseen viestintään, joka tähtää kriisin lieventämiseen.

  1. Kuuntele tarkemmin

Sosiaalinen kuuntelu kannattaa kriisin aikana; mitä ja miten ihmiset puhuvat organisaatiosta? Kuuntelun tuloksia voidaan käyttää tehokkaasti kriisiviestinnässä ja toipumisvaiheessa. Sosiaalisesta kuuntelusta voidaan saada vastauksia seuraaviin kysymyksiin:

  • Kuinka vastata yleisön reaktioihin reaaliajassa?
  • Miten tiedottaa yrityksen päätöksistä kriisiin liittyen?
  • Kuinkia viestiä sidosryhmille? Mitä ovat tärkeimmät kysymykset ja vastaukset?
  • Keitä vaikuttajia ja kumppaneita organisaatio voisi hyödyntää viestin läpi saamisessa?
  1. Hakupalveluihin tehostaminen on tärkeää

Suurin osa internetin käyttäjistä aloittaa informaation etsinnän tiedonhakusivustoilta, kuten Googlesta. Tämän takia organisaatiolle edukkainta on se, että oma vastaus näkyy hakutuloksissa ensimmäisenä. Julkaistua sisältöä on haastavaa piilottaa hakutuloksista, joten nopeus on jälleen valttia. On tärkeää ottaa huomioon myös se, että hakutuloksiin vaikuttavat myös sosiaalisten medioiden sisällöt. Tämän takia myös sosiaalisessa mediassa tiedottaminen on tärkeää!

Lisäksi organisaation nettisivuilla olisi hyvä olla selkeä osio, joka tiedottaa kriisistä ja sisältää yrityksen vastauksen sekä yhteistiedot. Jos mahdollista, on hyvä välttää PDF -tiedotetta, joka tekee muun aiheeseen liittyvän tiedon etsimisestä verkkosivuilta hankalaa. Jos tapahtunut on saavuttanut kriittiset mittasuhteet, voi olla hyvä harkita myös erillistä sivustoa sitä varten. Tällöin on kuitenkin hyvä muistaa, että halutun yleisön saavuttaminen voi olla haasteellista.

  1. Maksetun median hyödyntäminen

Maksetun median käyttö kriisin aikana saattaa jakaa mielipiteitä, sillä kriisin aikana halutaan vähentää siitä käytyä keskustelua. Silti tosiasia on se, että sosiaalisessa mediassa ihmiset tulevat tietämään siitä joka tapauksessa ennemmin tai myöhemmin. Organisaation tehtävänä on vakuuttaa yleisöt, joihin kriisi vaikuttaa siitä, että heille annetaan parasta mahdollista informaatiota tapahtuneesta – mahdollisimman nopeasti.

Maksettu media on keino saada näkyvyyttä ja saavuttaa ihmiset, jotka jo valmiiksi etsivät tai kaipaavat tietoa tapahtuneesta. Maksetun median hyödyntäminen voi olla äärimmäisen tehokasta kriisin yksityiskohtien esilletuomisessa. Esimerkiksi Facebookissa kohdistettuja päivityksiä voidaan tarjota ihmisille, jotka ovat vierailleet nettisivuilla kriisin aikana.

 

Rehellisen ja hyödyllisen tiedon tarjoaminen on merkki yrityksen proaktiivisuudesta ja sitoutumisesta kriisin lievittämiseen. Organisaatiota tullaan arvioimaan siitä, kuinka se on viestinyt kriisin aikana jopa enemmän verrattuna siihen, kuinka siitä todellisuudessa selvittiin. Tehokas digitaalinen strategia kriisiviestinnässä ei siis ole kriittisessä roolissa ainoastaan organisaation vastauksen suhteen, vaan se tarjoaa myös näyttöä sen halusta tehdä oikein.

 

Lähde: edelman.com

Kuva: Creative Commons

Please follow and like us:
Read More

Markkinointi ilmaisun aikakaudella

uskoToukokuun 2016 alussa Edelmanin toimitusjohtaja Richard Edelman puhui DLDnyc –konferenssissa markkinoinnin tulevaisuudesta ilmaisun aikakaudella, jolloin kuluttajasta on tullut sisällöntuottaja. Edelmanin mukaan markkinoinnissa on nyt tärkeää tähdätä toimintatapojen muutokseen.

Edelmanin tuo esille, kuinka markkinointi pitäisi ”keksiä uudelleen” niin, että se palvelee nykaikaisia kuluttajia parhaalla mahdollisella tavalla. Hänen mukaansa on tärkeää omaksua uusi suhtautuminen totuuteen, kokemukseen ja luotettavuuteen. Tulisi siirtyä sivuun lyhytkestoisesta myynnistä ja pyrkiä kasvattamaan pitkäkestoisia suhteita kuluttajien kanssa. Tärkeää on Edelmanin mukaan myös keskinäinen luottamus. Brändien tulee ymmärtää, etteivät he voi ostaa asiakkaiden luottamusta. Se pitää ansaita toimimalla oikein.

Edelman puhuu neljän ilmiön vallankumouksesta, jossa tarve uudenlaiselle markkinoinnille korostuu. Ensimmäinen näistä on muutos luottamuksessa, etenkin tavallisen väestön ja eliitin välillä. Puhe ylemmältä tasolta alemmalle on historiaa. Johtajien on tärkeää panostaa tasavertaiseen vuorovaikutukseen työntekijöidensä kanssa.

Toisena ilmiönä Edelman mainitsee innovaatioiden tahdin kiihtymisen. Ikonistenkin brändien myynti heikentyy ja uudet kilpailijat saavat huomiota. Kuluttajat kuitenkin kokevat, että innovaatioita syntyy turhan tiheään tahtiin. He myös uskovat markkinoijien toimivan toisinaan epärehellisesti esimerkiksi kuvankäsittelyn ja suurten lupausten takia. Myöskään maksettu lähestyminen ei Edelmanin mukaan enää riitä. Maksettu kampanja ei onnistu ilman luottamusta.

Markkinointiviestinnässä tulee omaksua näkökulma, jonka pohja on toimivassa tarinankerronnassa. Edelmanin mukaan tarinankerronnan tavoite on synnyttää pöhinää, trendejä ja konteksti. Yrityksen tai brändin tulee myös osoittaa, kuinka tuote tuo arvoa yhteiskunnalle.

Kolmantena ilmiönä Edelmanin mielestä onkin suuren muutoksen kynnyksellä oleva mainonta. Mainosten estämiseen tarkoitettua teknologiaa tarjotaan monissa mobiililaitteissa. Median kuluttamisen tavat ovat muuttuneet ilmaisun aikakaudella. Edelman kertoo markkinoijien olevan huolestuneita klikkien ja digitaalisten mainosten arvosta. Kuluttajat valitsevat mieluiten mainoksettoman median kuten Netflixin. Brändien tuleekin hallita maksetun median uudet muodot pärjätäkseen kilpailussa.

Neljäntenä ilmiönä on valtavirtamedian romahdus, joka on oleellinen osa ilmaisun aikakautta. Kuluttajat luottavat nyt hakukoneisiin, televisioon ja sosiaaliseen mediaan sanomalehden ja aikakauslehtien jäädessä auttamattomasti jälkeen. Tänä päivänä ihmiset näkevät uutiset ystäviensä valikoimina ja jakamina Facebookissa.

Edelmanin mielestä markkinoinnin maailma tulee kääntää ylösalaisin.

Tulee tähdätä myymään tuotteita muutoksen kontekstissa. Yleisön ja kontekstin huomioon ottaminen onkin välttämätöntä, sillä kuluttajien saavuttaminen oikeaan aikaan ja oikeassa paikassa on äärimmäisen tärkeää. Huomioon ottamisen tarve korostuu etenkin mobiililaitteiden takia, joiden parissa vietetään enemmän aikaa kuin millään muulla laitteella. Onkin hyvä muistaa, että mobiili on sekä kanava, että konteksti.

Edelman ennustaa, että tulevina vuosina yritysmallit tulevat muuttumaan. Toimistojen pitää lopettaa itsensä määrittely kampanjoiden luovuuden ja voitettujen palkintojen perusteella. Markkinoinnin tulisi olla keskeinen osa yritysstrategiaa eikä vain toiminto, joka auttaa saavuttamaan taloudellisia päämääriä. Jotta markkinointi toimisi nyt ja tulevaisuudessa, markkinoijien pitää huomioida uudet ilmiöt ja muutokset sekä muuttaa ajatusmaailmaansa suhteessa nykyaikaan parhaiten toimivan markkinoinnin takaamiseksi.

 

 

Koko puhe nähtävissä täältä.

Kuva

 

 

 

Please follow and like us:
Read More

Luottamus ansaitaan vuorovaikutuksen ja välittämisen kautta

Edelman toteuttaa vuosittain Luottamusbarometri –tutkimuksen, jossa mitataan eroja ja muutoksia luottamuksessa ympäri maailmaa. Tutkimukseen osallistui jopa 33 000 25-64-vuotiasta vastaajaa 28:sta eri maasta. Tämän vuoden tutkimus on yrityksen kuudestoista, ja se osoittaa, että suurin ero luottamuksessa on niin sanotun informoidun väestön ja valtaväestön välillä. Syynä tälle ovat erilaiset tulevaisuudennäkymät sekä luokkaerojen siivittämät tuloerot. Suurituloisten ja pienituloisten välillä ero on kaksinumeroinen yli puolissa tutkituista maista.

Valtaväestön keskuudesa luottamus on laskenut alle 50 prosenttiin. Tulos on sikäli häkellyttävä, että se lähentelee luottamusprosenttia suuren taantuman aikaan. Kaiken kaikkiaan kansalaisjärjestöt nähdään luetettavimpina (55%) ja niitä seuraavat yritykset (53%). Yrityksistä luotettavimpina pidetään perheyrityksiä.

Mielenkiintoista on se, kuinka vastanneet luottavat yhä enemmän itsensä kaltaisiin ihmisiin. Esimerkiksi kollegat koetaan selvästi luotettavimmiksi kuin toimitusjohtajat tai valtion virkamiehet. Valtionjohto pysyykin vähiten luotettuna instituutiona jo viidettä vuotta peräkkäin. Etenkin somessa vastaajat luottavat ennemmin ystäviin tai perheenjäseniinsä kuin toimitusjohtajaan. Silti luottamus toimitusjohtajiin on kasvanut viimeisen viiden vuoden aikana.

Kuten sanottua, vaikka luottamus toimitusjohtajiin on kasvussa, ei luottamusta tule pitää itsestäänselvyytenä. Vastaajat toivovat toimitusjohtajan keskittyvän lyhyen aikavälin tulosten ja lobbaamiseen sijasta työpaikkojen luomiseen sekä pitkän aikavälin positiiviseen muutokseen.

Yritysjohtajien tulisi osallistua aktiivisemmin keskusteluun esimerkiksi juuri tuloeroista. Modernin johtajan tulee ottaa rohkeasti ohjat käsiinsä ja käsitellä avainongelmia. Lisäksi on oltava aidosti kiinnostunut yhteisön menestyksestä ja hyvinvoinnista. Näillä eväillä luottamusprosentti voidaan

saada nousuun entisestään. Kyse on lopulta vuorovaikutuksesta johtajan ja työntekijöiden välillä.

Älä siis pidä luottamusta itsestäänselvyytenä, vaan rakenna sitä aktiivisesti vuorovaikutuksen sekä aidon kiinnostuksen kautta.

 

Please follow and like us:
Read More
Wordpress Social Share Plugin powered by Ultimatelysocial
fiFinnish
fiFinnish