07.06.2021 | Luottamus, Yleinen
Pilgrimin teema-aamu 15.6.2021
Yli 500 henkilön yritykset ovat olleet velvollisia raportoimaan yhteiskuntavastuustaan vuoden 2017 alusta. Raportointivelvoite koskee tässä kokoluokassa yleisen edun kannalta merkittäviä yhtiöitä, eli listayhtiöitä, luottolaitoksia ja vakuutusyhtiöitä. Yhtiön liikevaihdon tulee lisäksi olla yli 40 miljoonaa euroa tai taseen 20 miljoonaa euroa.
Lainsäädännön perustana oleva EU direktiivi velvoittaa nämä yhtiöt raportoimaan ympäristöä, työntekijöitä, sosiaalisia kysymyksiä ja ihmisoikeuksia koskevista toimintamalleistaan sekä niiden harmaan talouden ehkäisystä. Yhtiöiden tulee myös antaa lyhyt kuvaus omasta liiketoimintamallistaan sekä kertoa toimintalinjoihinsa liittyvistä riskeistä ja niiden hallinnasta.
Yritysten hiilijalanjäljen laskentaan erikoistunut TkT, toimitusjohtaja Tuula Pohjola Crnet Oy:stä sanoo, että vaikka lakimuutos on hyväksytty jo neljä vuotta sitten, hiilijalanjälki lasketaan vielä monessa paikassa väärin tai puutteellisesti. Raporteista saattaa puuttua jopa 60 % hiilijalanjälkeen vaikuttavista tekijöistä. Tähän taas on syynä puutteellinen tai väärä laskentatapa.
– Hiilijalanjäljen laskenta on erinomainen työkalu liiketoiminnan läpivalaisuun. Se tarkoittaa yrityksen koko tuotantoketjun avaamista alusta loppuun saakka. Myös palvelualoilla on tuotantoketju; tosin hieman erimuotoinen kun perinteisillä teollisuusaloilla. On tärkeää, että laskenta tehdään oikein ja riittävän kattavasti, jotta voidaan myös viestiä oikein. Lopputulos yrityksen liiketoiminnan vastuullisuuden tutkimisesta on pääsääntöisesti positiivinen, Pohjola sanoo.
Pohjolan mukaan tuotantoketjun tekijät muodostavat yrityksen toiminnan perustan. Tuotantoketju on juuri niin vastuullinen kuin mihin yrityksen johdon tekemät erilaiset päätökset liiketoiminnassa johtavat. Jos yritys haluaa kehittää vastuullista liiketoimintaa, yrityksen johdon täytyy tarkastella toiminnan taloudellista, ekologista ja eettistä kestävyyttä kriittisesti.
– Hiilijalanjäljen laskenta antaa vastaukset toiminnan vastuullisuuteen: esille tulevat hankinnan, tuotannon, jakelun ja tukitoimintojen vahvuudet ja mahdolliset heikkoudet paitsi ekologiselta mutta myös taloudelliselta ja eettiseltä kannalta. Sen jälkeen kehittämistoimenpiteiden määrittely onkin jo huomattavasti tehokkaampaa, ja näin myös yritysvastuuraportin tekeminen sujuu helpommin, kun käytettävissä on dokumentoitu toiminnan lähtötilanne sekä kehittämissuunnitelma lähivuosille. Bonuksena projektista tulee myös henkilöstön tietoisuuden lisääntyminen vastuullisesta liiketoiminnasta.
Raporteista eläviksi viesteiksi medialle, verkkoon ja someen
Luottamusta ansaitsevaan ja luovaan vastuuviestintään erikoistunut Nina Alivirta Pilgrim Oy:stä pitää raportteja vastuutyön todentamisen ja kehittämisen tärkeänä pohjana. Jotta vastuutyö yleistyy, siitä olisi kuitenkin kerrottava raportteja laajapohjaisemmin ja myös luovin keinoin verkossa, tiedottein, juttuideoin, tilaisuuksin, videoin ja somessa.
– Vastuutyö ja -viestintä ovat lajeja, missä voitetaan, kun kaikki ovat maalissa. Siksi hyvän esimerkin voimaa ei voi vähätellä ja juuri siksi kerronta on tärkeää. Samalla, kun ansaitaan luottamusta itselle, annetaan hyviä vinkkejä ja esimerkkejä muille. Vastuuviestinnästä saa ja pitää myös innostua, se auttaa oivaltamaan uusia näkökulmia. Ei ole yhtään liioiteltua ajatella, että juuri näin rakennetaan yhteistä, parempaa tulevaisuutta. Kaiken luottamusta ansaitsevan viestinnän pohjana on tietenkin oikein laskettu ja raportoitu tieto.
TERVETULOA PILGRIMIN TEEMA-AAMUUN 15. KESÄKUUTA!
Pilgrim ja Crnet järjestävät hiilijalanjäljen laskennasta teema-aamun Vältä viherpesukohu – laske ja viesti hiilijalanjälki oikein 15. kesäkuuta 2021 klo 9-10 Howspace-alustalla.
Tapahtuma on maksuton. Ilmoittaudu mukaan tästä!
Ohjelma:
Klo 9.00 Tervetuloa – Nina Alivirta, luottamusviestijä, Pilgrim Oy
Klo 9.05 Näin lasket hiilijalanjäljen oikein – Tuula Pohjola, toimitusjohtaja, Crnet Oy
Klo 9.20 Omnian hiilijalanjäljen laskentaprosessi – Antti Hautamäki, projektipäällikkö, Omnia
Klo 9.35 Viestinnän kommenttipuheenvuoro, Nina Alivirta, luottamusviestijä, Pilgrim Oy
Klo 9.40 Loppukeskustelu
Ota yhteyttä!
Nina Alivirta
liiketoimintajohtaja
Pilgrim Oy, Edelman Affiliate
nina.alivirta(at)pilgrim.fi
p. 040 589 7752
Tuula Pohjola
toimitusjohtaja
Crnet Oy
tuula.pohjola(at)crnet.fi
p. 050 5113703
26.05.2021 | Edelman, Luottamus
In his new blog, Edelman CEO Richard Edelman writes the citizens of the world have been stunned by the ferocity and duration of the Covid-19 pandemic.
”They initially placed their faith in government as the sole institution capable of marshalling the resources to defeat this insidious enemy, but trust dissolved into disillusionment as the death toll and job losses mounted. As of January 2021, business emerged as the most trusted institution, the only one seen as both ethical and competent. Our most recent 2021 Edelman Trust Barometer Spring Update: A World in Trauma confirms business as the most trusted institution, widening its lead over government, especially in markets still in the throes of the pandemic. But overreliance on business as savior is an unstable and unsustainable formula that could explode for a private sector that promises too much and is then unable to meet the ever-expanding expectations of a traumatized public.”
Read the whole blog.
25.05.2021 | Luottamus, Luottamusviestintä
Pilgrimin uusi verkkoartikkelisarja Suomalaisyritysten luottamuksen juuret – vastuullisuus ennen, nyt ja tulevaisuudessa sukeltaa vastuullisuuden, vastuuviestinnän ja luottamuksen ansainnan juuriin tutkimalla suomalaisyritysten keinoja ansaita ja ylläpitää luottamusta toimimalla ja viestimällä vastuullisesti. Tietoa kerätään yritysten avainhenkilöhaastatteluilla ja artikkelit julkaistaan yksitellen noin kerran kuukaudessa Pilgrimin verkkosivuilla ja somekanavissa sekä Vastuulliset viestijät -LinkedIn-ryhmässä. Ensimmäinen, lautasliinatehdas Fiblonin tarina, julkaistiin tällä viikolla.
Sarjan yksi näkökulma on ajatus siitä, että ennen yritysvastuu oli konkreettisempaa kuin nykyisin. Tuotantolaitosten ympärillä elävät ihmiset ja kyläyhteisöt olivat konkreettisesti riippuvaisia toimijoista ja toimijat heistä, joten vastuullisuuden ja luottamuksen yhteys oli konkreettinen.
Riippuvuusside on ollut selkeästi kaksisuuntainen yritysten ja työntekijöiden välillä, eikä ympäröivä yhteiskunta ole ollut kaukaisella ulkokehällä, vaan hyvän elämän ihmisille ja yrityksille mahdollistava läheinen kokonaisuus, joka ansaitsi yritysten hyvää siinä missä toisinkin päin.
– Nykyisin yhteys yritysten, työntekijöiden, asiakkaiden ja yhteiskunnan välillä on abstraktimpi, kaukainenkin ja sidokset näkymättömiä. Kun yritysten ja ihmisten side oli ennen läheinen ja konkreettinen, on hyvä kysyä, onko vastuullisuus ja vastuuviestintä lähtökohtaisesti yhteisöjen ja yhteisen luottamuksen piirin rakentamista? Entä onko yhteisen luottamuksen piirin näkymä jotenkin kadonnut? Kun nykyisin viestitään ulospäin, puhutellaan kaukaisempia sidosryhmiä. Miten ne tuodaan omaan vaikutuspiiriin ja ollaan aidosti vastuussa heistäkin – ei vain omista työntekijöistä? Mitä tuo laajempi vastuu voisi olla, Pilgrimin sisällöntuottaja-toimittaja Nora Tamminen pohtii.
Pörssiyhtiöitä moititaan kasvottomuudesta, jollaista ennen ei sellaisenaan ollutkaan. Miten siis korporaatiokasvottomuudesta päästään uskottavuuteen nykypäivän keinoin?
Historian hyvää ei kannata häivyttää
Kaikki haastattelut keskittyvät kuvaamaan sitä, miten kussakin haastatellussa yrityksessä luodaan luottamusta toiminnassa, johtamisessa, asiakastyössä, markkinoinnissa ja viestinnässä.
– Verkkoartikkelisarjassa yritykset kertovat, kuinka arvokasta luottamus heille on ja miten sitä rakennetaan. Yritykset ovat luottamuksen luonnissa hyvin eri kohdissa ja on kiinnostavaa nähdä, onko luottamuksen ja vastuullisuuden poluissa yritysten välillä joitakin yhtäläisyyksiä ja toisaalta, löytyvätkö nykypäivän tai tulevaisuuden onnistumisen reseptit yritysten menneestä ajasta. Jatkuvaan kasvuun pyrkivässä maailmassa on hyvä huomata, että historian hyvää ei kannata häivyttää, Pilgrimin luottamusviestinnän asiantuntija Nina Alivirta sanoo.
Onko sinun yritykselläsi sopiva tarina Pilgrimin verkkoartikkelisarjassa kuvattavaksi? Tai tiedätkö sellaisen? Otamme mielellämme vastaan vinkkejä hyvistä yrityksistä haastateltaviksi verkkoartikkelisarjaan.
06.05.2021 | Luottamus
Asiantuntijat kannustavat suomalaisia ruokaviejiä satsaamaan sosiaalisiin suhteisiin kohdemaassa
Yhteistyössä MTK:n, Suomen Yrittäjien, Perheyritysten liiton ja viestintä- ja sisältötoimisto Pilgrimin kanssa järjestetty Luottamusaamu 29.4.2021 kokosi yhteen kotimaisen ruokaviennin ammattilaisia. Verkkotapahtuman tavoitteena oli tarkastella luottamuksen merkitystä elintarvikeketjussa, viennissä ja kansainvälisen kaupan onnistumisessa. Aamun aikana tarkasteltiin elintarvikeviennin potentiaalia onnistumisten kautta ja kuultiin mm. Irlannin ruokaviennin menestystarina. Asiantuntijoiden mukaan onnistuneen ruokaviennin kulmakiviä ovat luottamuksen luominen ja ylläpito mm. huolehtimalla sosiaalisista suhteista kauppakumppanien kanssa, säännöllinen vuorovaikutus muiden yritysten ja toimijoiden kanssa sekä markkinointi ja viestintä.
Luottamus ruokaviennissä ansaitaan sosiaalisen kanssakäymisen kautta
Professori, akatemiatutkija Tanja Leppäahon mukaan Suomessa lähtökohtana on luottamus, joka menetetään, jos toinen osoittautuu epäluotettavaksi. Muualla maailmassa lähtökohtana on epäluottamus, ja luottamus ansaitaan sosiaalisen kanssakäymisen kautta.
– Suomessa sosiaalisuus ei erityisesti liity liiketoimintasuhteisiin, kun taas muualla ihmisten väliset suhteet ovat kaiken liiketoiminnan ydin, pelkkiä ”työsuhteita” ei ole. Kansainvälisessä liiketoiminnassa suhteiden toimivuus perustuu ystävyyteen: vieraillaan toistensa kodeissa ja keskustellaan muustakin kuin työasioista. Usein suomalaisyrityksissä sosiaalisiin suhteisiin aletaan panostaa liian myöhään: jos heti näkee yhteistyökumppanissa ihmisen, jolla on oma elämä, syntyy luottamus. Muuten välinpitämättömyyden siemen voi jäädä elämään, Leppäaho sanoo.
Leppäahon mukaan suomalaiset kehittävät tuotetta pitkään ja vasta, kun on täysin valmista, tuotteelle etsitään jakelija. Tuote voi olla tässä vaiheessa jo vanhentunut, eikä loppuasiakkaalla ole mitään suhdetta siihen. Kanadalaiset ja uusiseelantilaiset esimerkiksi ajattelevat heti loppuasiakasta ja kehittävät tuotteen prototyypistä valmiiksi yhdessä käyttäjän kanssa.
– Luo heti sosiaalinen suhde kumppaniin ja/tai asiakkaaseen. Hyödynnä olemassa olevia verkostoja ja luo siteet myös loppuasiakkaisiin. Opiskele kieltä ja kulttuuria ja anna kansainväliselle kumppanille vapautta sopeuttaa tuote markkinaan, Leppäaho kiteyttää viestiksi suomalaisille ruokaviejille.
Irlannin ruokavientiä kehittävä Bord Bia satsaa monialaiseen yhteistyöhön
Irlantilaisen ruokaviennin menestystarinan takana oleva Bord Bia perustettiin 1994 edistämään irlantilaisen ruoan tunnettuutta ulkomailla. Bord Bia tutkii trendejä ja tarjoaa vientipalveluita. Se on rakentanut oman maabrändin, Origin Greenin, tukemaan maan elintarvikevientiä ja erityisesti kestävän kehityksen arvojen markkinointia. 4,5-miljoonaisen kansan Irlannissa suurin osa 13 miljardin euron elintarvikeviennistä kohdistuu Iso-Britanniaan ja EU:n alueelle. Vertailuksi Suomen metsäteollisuuden viennin arvo vuonna 2020, joka oli 10 miljardia euroa.
– Vientiä tehdään useiden organisaatioiden, ministeriöiden ja etujärjestöjen kanssa tiiviissä yhteistyössä. Kolmen vuoden välein strategiaa tarkennetaan, ja tavallinen strategian aikajänne on kymmenen vuotta. Origin Green brändi edustaa 53 000 maatilaa ja 320 elintarvikeyritystä. Niille määritellään tietyt vastuullisuutavoitteet, joissa niiden on pitäydyttävä. Asiakasyritykset, jotka käyttävät irlantilaisia tuotteita, ovat tarkkoja vastuullisesti tuotetuista elintarvikkeista. Näin varmistamme, että asiakkaat, mm. McDonald’s ja Tesco, pääsevät omiin tavoitteisiinsa, Bord Bian Marketing Finance Minister Declan Coppinger kertoo.
Vientipolku selkiyttää ruokaviennin prosessia
MTK:n maa- ja metsätalousministeriön rahoittamassa RuoKasvu-hankkeessa luotu elintarvikealan vientipolku selkiyttää viennin prosesseja ja aikajännettä. Laajassa Team Finland yhteistyössä rakennettu – ja aiemmin tänä vuonna julkistettu – vientipolku auttaa vientiä harkitsevaa elintarvikealan yritystä löytämään oikeaan julkiseen palveluun oikea-aikaisesti selkeyttäen eri julkisten toimijoiden roolia ja palveluita kansainvälistymisen eri vaiheissa.
– Vientipolku toimii apuna ja yhteistyöalustana niin yritysten kuin palveluntuottajienkin näkökulmasta. On ilo nähdä, että se on löytänyt kotinsa parhaasta mahdollisesta paikasta Food from Finland-ohjelman alta ja sen kehitys jatkuu myös hankkeen loppuessa, MTK:n projektikoordinaattori Mikaela Vuorisalmi kommentoi.
29.4.2021 järjestetyn Luottamusaamun puhujat ja tallenteet täällä: https://www.mtk.fi/luottamusaamu
18.02.2021 | Edelman, Luottamus, Tapahtumat
Luottamuksen tilasta ja merkityksestä koronanjälkeisessä maailmassa keskustellaan torstaina 4.3.2021 klo 16.30-17.30.
Vuoden 2021 Edelman-luottamusbarometri esitellään samanaikaisesti koko Euroopalle virtuaalisessa Trust 2021 -tilaisuudessa (englanniksi). Lue lisää tilaisuudesta ja ilmoittaudu mukaan!
