Johtaminen loppuvuonna 2021: etätyöstä työntekijälähtöisempää

Johtaminen loppuvuonna 2021: etätyöstä työntekijälähtöisempää

Yleinen keskustelu kesälomien jälkeisestä töihin paluusta, työnteon muodoista etänä tai työpaikalla, etäjohtamisen haasteista, henkilöstön toiveista ja odotuksista sekä luottamuksen rakentamisesta kaikkien toimijoiden välillä käy jälleen kuumana. YLE:n viimeisimmän kyselytutkimuksen mukaan jopa yli kolmannes vastanneista haluaisi jatkaa etätyötä myös tulevaisuudessa. Kokonaistilanteeseen vaikuttaa luonnollisesti myös huonompaan suuntaan kehittyvä pandemia. Pitkään jatkunut poikkeusaika on vaikuttanut kaikkeen, etenkin työnantajan ja työntekijän väliseen suhteeseen sekä työntekijäaktivismin nousuun. Poikkeustilanteesta on tullut normaalitilanne, joka edellyttää näiden ilmiöiden syvempää tarkastelua ja kontekstia niiden ymmärtämiselle.

Ohessa muutamia keskeisiä havaintoja Edelmanin, yritysjohdon ja tutkijoiden välisistä keskusteluista, jotka valottavat uutta työnantajan ja työntekijän välistä suhdetta.

1. Työntekijäryhmät. Työntekijän ääni on voimistunut etnisissä- ja sukupuoliryhmissä sekä milleniaali- ja Z-sukupolven edustajien keskuudessa. Keskeisin kysymys kuuluu, kuinka luodaan luottamusta näiden vertikaali- ja sukupolviryhmien välille? Yhteisissä asioissa on pystyttävä haastamaan yrityksen asialistaa rakentavasti ja kutsuttava henkilöstöryhmät yhteiseen pöytään. Kuuntelemalla työntekijöiden näkemyksiä muokataan myös yrityksen toimintamallia. Työntekijöitä ei kuitenkaan saa asettaa vastuuseen yrityksen ongelmien ratkaisemiseksi.

2. Kulttuurin muutosta, ei pelkkää keskustelua. Yritykset tarvitsevat uusia käyttäytymismalleja, ei ainoastaan aktiivisempaa viestintää. Yrityksen osakkaat ja johto eivät voi enää yksin ohjata yrityksen toimintaa, sillä johtajiin kohdistuu uusia odotuksia. Työntekijät eivät esimerkiksi arvosta käyttäytymistä, joka ei ilmennä sitoutumista muun muassa naisten parempaan kohteluun tai monimuotoisuuden ja tasapuolisuuden priorisointiin työpaikalla. Nykyiset johtajat kasvoivat ylhäältä alaspäin suuntautuvassa johtamisen maailmassa, mutta nyt heidän on kuunneltava, neuvottava ja luotava yrityksen tulevaisuutta yhdessä työntekijöidensä kanssa.

3. Työntekijöiden tyytymättömyys ei koske vain nuoria. Kolmannes työntekijöistä sanoo olevansa avoimia vaihtamaan työpaikkaa tulevina kuukausina. Muutoshalukkuus ei koske vain nuoria, vaan kaikki ikäryhmät ovat valmiita vaihtamaan työpaikkaa.

4. Työntekijöiden tyytyväisyys laskee matkan varrella.  Jopa kolmanneksella työntekijöistä luottamus yritykseen vähenee vuosien myötä. Yrityksen tuki on yleensä tehokasta työsuhteen käynnistyessä, mutta paljon heikompaa urasuunnittelussa, kuuntelemisessa ja luvatun toimintamallin ylläpitämisessä.

5. Johtaminen perustuu edelleen tehokkuusmalleihin. Uusi työntekijä odottaa kuitenkin olevansa kumppani, ei kappaletyöntekijä. Työntekijät myös näkevät työnantajansa oman identiteettinsä jatkeena ja yhteisönä, ei pelkästään palkan maksajana.

6. Paluu työpaikalle on murheellista. Etnisen taustan omaavat eivät halua palata ympäristöön, joissa he ovat kokeneet mikrohyökkäyksiä. Vanhemmat puolestaan haluavat ratkaisuja lastenhoidon haasteisiin osana joustavaa työpaikkaa. Deltavariantin nousu on asettanut kyseenalaiseksi parhaitenkin suunnitellun töihin paluun. Emme voi enää ajatella palaavamme normaaliin – mikä saattoi toimia aikaisemmin, ei toimi enää.

7. Vuoropuhelu työntekijöiden kanssa.  Uudella työntekijäaktivismilla on potentiaalia saavuttaa aitoja ja positiivisia yhteiskunnallisia muutoksia. Meidän olisi löydettävä uusia tapoja työskennellä eri maiden poliittisissa järjestelmissä ja yhteisöissä, keskittyen samalla yhteiseen tarkoitukseen ja arvoihin.

8. Työntekijöiden merkitys. Kansalaistoimintaa tarvitaan kipeästi ja se määrittelee uudet askelmerkit työntekijälle. Työnantajien on puolestaan tuettava työntekijöiden aktiivista toimintaa omissa yhteisöissään rahoittamalla voittoa tavoittelemattomia organisaatioita tai tekemällä lahjoituksia yhteisöille.

Tuleva Edelman Trust -tutkimus pyrkii vastaamaan perustavanlaatuiseen kysymykseen siitä, mikä on työntekijälähtöisessä uudessa johtamisessa tärkeintä. Palkat eivät ole enää ensisijainen motivaattori työntekijöiden pysyvyydelle. Uusi malli vaatii joustavuutta työpaikalla, keskustelua yrityspolitiikassa ja tunnetta toiminnan jalosta päämäärästä. Se vaatii myös uudelleenkoulutusta ja osaamista, jotta pysymme kiihtyvän automatisaation mukana. Kaksi kolmasosaa työntekijöistä ja kaksi kolmasosaa kuluttajista kertoi uskovansa, että he voivat muuttaa yritys- tai brändipolitiikkaansa. Nämä lähtökohdat ovat yritysjohdon uusia supervoimia.

CEO Richard Edelman: ”Business, beware the siren song”

CEO Richard Edelman: ”Business, beware the siren song”

In his new blog, Edelman CEO Richard Edelman writes the citizens of the world have been stunned by the ferocity and duration of the Covid-19 pandemic.

”They initially placed their faith in government as the sole institution capable of marshalling the resources to defeat this insidious enemy, but trust dissolved into disillusionment as the death toll and job losses mounted. As of January 2021, business emerged as the most trusted institution, the only one seen as both ethical and competent. Our most recent 2021 Edelman Trust Barometer Spring Update: A World in Trauma confirms business as the most trusted institution, widening its lead over government, especially in markets still in the throes of the pandemic. But overreliance on business as savior is an unstable and unsustainable formula that could explode for a private sector that promises too much and is then unable to meet the ever-expanding expectations of a traumatized public.”

Read the whole blog.

Viestinnän fokus mietittyihin ja mitattaviin sisältöihin

Viestinnän fokus mietittyihin ja mitattaviin sisältöihin

Pilgrimin affiliaattiemo Edelman julkaisi tällä viikolla globaalin sisällöntuotantokeskuksen, Edelman Studiosin. Studio pitää sisällään kaksi yksikköä: Ensimmäinen on ansaittua mediaa painottava Blue Room, joka luo nopeasti jaettavia uutis-, kulttuuri- ja ilmiösisältöjä. Toinen on tuotantoyhtiö Edelman Productions, joka erikoistuu kanavien ja yleisöjen yhdistämisen kautta tuotettuun sisältöön osana dataa ja oivalluksia tuottavia kampanjoita, joita aktivoidaan oman, ansaitun ja maksetun viestinnän avulla.

Samalla Edelman allekirjoitti yhteistyösopimuksen ranskalaisen videomediayhtiön Brutin kanssa. Brutin yleisö koostuu kahdesta miljardista ihmisestä 57 maassa, mikä takaa Edelman Studiosin tuottamille sisällöille varman ja kattavan jakeluverkoston. Edelman investoi uudistuksen yhteydessä myös VidMobiin, jonka avulla sisältöjä on mahdollista optimoida reaaliajassa.

Uudistuksen taustalla on kasvava tarve tavoittaa loppukäyttäjät suoraan – valtamedioihin kohdistuu yltyvä taloudellinen paine ja kustannusleikkausten jatkuessa uutishuoneet kutistuvat.

– Mediasuhteet ovat keskeinen osa Edelmanin ydinosaamista jatkossakin, mutta suoraan tavoittaviin sisältöihin keskittyminen on median murroksen sanelema välttämättömyys, kertoo Edelmanin toimitusjohtaja Richard Edelman.

Nykyajan viestinnäntekijät eivät kirjoita lehdistötiedotteita, vaan pohtivat, miten jokaisesta ideasta voidaan tehdä tarina, joka suostuttelee, inspiroi ja kouluttaa. Tämä on viestinnän taidetta, joka yhdistelee rationaalista ja emotionaalista kerrontaa.

– Markkinat ovat kiinnostuneita datalähtöisestä ja edullisesta sisällöstä, joka tuotetaan optimoidussa mittakaavassa ja tahdissa. Olemme lähestymässä ajatusta, jonka CBS Newsin entinen toimitusjohtaja Andrew Heyward vuosikymmen sitten kiteytti: jokaisen yrityksen tai brändin tulisi olla oma mediayhtiönsä. Annamme asiakkaille mahdollisuuden luoda ja omistaa kertomuksensa, mikä herättää huomiota, koska he voivat kommunikoida samalla vauhdilla, jolla katsojat tänä päivänä kuluttavat tietoa. Toimimme uutisten nopeudella ja tuotantotiimillämme on poliittisen kampanjan mentaliteetti, jonka pääperiaatteina ovat nopeus, jaettavuus ja tarkkuus, Edelman kiteyttää.

Edelmania Suomessa edustava Pilgrim Oy on liiketoiminnassaan samoilla linjoilla.

– Perinteisen mediaviestinnän osuus kaikessa työssämme on selvästi vähentynyt. Samalla, kun arvostamme osaamistamme sillä saralla, keskitymme yhä vahvemmin mietittyihin sisältöihin verkossa ja sosiaalisessa mediassa. Median murros on jatkunut pitkään ja sen seurauksena media yritysten viestinnän julkaisualustana on muuttunut vuosi vuodelta haasteellisemmaksi. Samalla digitalisaation ja nyt pandemian johdosta yhä suurempi osa kaupasta siirtyy verkkoon, mikä lisää online-kaupankäyntiä tukevien verkkosisältöjen tarvetta entisestään, Pilgrimin liiketoimintajohtaja Nina Alivirta sanoo.

Lue lisää.

Sanoista tekoihin – viestintä vahvistaa strategian toimivuutta

Sanoista tekoihin – viestintä vahvistaa strategian toimivuutta

Aika, jota elämme, edellyttää täysin uusia viestinnän malleja. Tulevaisuutta on entistä vaikeampi ennakoida, mikä puolestaan edellyttää arvojen uudelleenarviointia ja laajempaa näkemystä siitä, miten viestimme ja ratkaisemme uusia ongelmia. Koska koronapandemia on muuttanut maailmaa pysyvästi, myös viestinnän tekijöiden on kyettävä muuttamaan ajatuksiaan vastuullisen lisäarvon tuottamisessa.

Tulevaisuutta on kyettävä ennakoimaan
Viestinnän rooli muutosprosesseissa on perinteisesti keskittynyt pitkälti kriisitilanteiden ratkaisemiseen, mutta nyt tulevaisuutta pitää pystyä ennakoimaan entistäkin tarkemmin näkemällä tekojen merkitys jo ennen orastavaa kriisiä. Muutos tapahtuu juuri nyt, eikä aikaa ole seuraavan kriisin odottamiselle. Yritysten on kyettävä kertomaan konkreettisten tekojen kautta, miksi ne ovat olemassa ja viedä eteenpäin muutosprosessia, jossa perinteisen maineen rakentamisen lisäksi rakennetaan vahvaa teoista kumpuavaa luottamuspohjaa.

Kulttuuri muuttuu ja media horjuu
Muutoksen ensimmäiset askeleet syntyvät kulttuurin muutoksesta ja viestinnän uuden mission määrittelystä, joilla luodaan perusta viestinnän uudelle viitekehykselle ja toteutukselle.  Viimeisen parinkymmenen vuoden ajan teknologiset innovaatiot sekä poliittiset, sosiaaliset ja ympäristölliset muutokset ovat muokanneet yritysten ja instituutioiden toimintakykyä voimakkaasti. Koronapandemia iski tähän kenttään voimakkaammin kuin mikään aikaisempi tapahtuma.

Myös media horjuu enemmän kuin koskaan. Klikkijournalismi ja sosiaalisen median nousu on ohjannut mainosrahat uusille alustoille jättäen levikkipohjaisen liiketoimintamallin kaaokseen. Suoratoistopalvelut ovat puolestaan vieneet nuorison pois perinteisen mainonnan piiristä.

Muutoksen keskellä viestijät ovat myös oppineet tavoittamaan loppukäyttäjät suoraan sosiaalisen median kanavista. Viimeisimmän Edelman-luottamusbarometrin mukaan jopa 35 prosenttia vastanneista hakee koronatietoa sosiaalisesta mediasta. Sama tutkimus kuitenkin paljasti, että sosiaalinen media on myös vähiten luotettu lähde koronatiedolle. Tämän kierre on johtanut infodemiaan, jossa informaatiota on paljon, mutta vain pieni määrä siitä on uskottavaa.

Suomalaisten luottamus uutismediaan kansainvälisesti korkealla tasolla

Edelmanin globaalin tutkimuksen mukaan 30 % ihmisistä ei luota muihin tietolähteisiin kuin ystäviin ja perheeseen. Etenkin koronaan liittyvä uutisointi edellytti vahvistusta vähintään kolmesta lähteestä ennen kuin siihen voitiin uskoa.

Helsingin Yliopiston toukokuussa 2020 tekemän selvityksen mukaan suomalaisten luottamus uutismediaa kohtaan puolestaan on kansainvälisesti poikkeuksellisen korkealla, vaikka luottamus journalismin vastuullisuuteen on keskimäärin aiempaa heikompaa. Samalla kriittisyys median riippumattomuuteen ja suoriutumiseen on kasvanut ja luottamus sosiaaliseen mediaan ja muihin verkon käyttäjiin uutislähteinä on vielä vähäisempää kuin aiemmin.

Yritysten yhteiskunnallinen vastuu on kasvanut
Luottamuspula mediaan ja valtiohallinnon epäonnistumiset koronakriisin hallinnassa ovat jättäneet yritykset yksin hoitamaan vastuukysymyksiä, joissa niiden yhteiskunnallinen rooli ylittää omat vastuualueet. Luottamuksen siirtyminen paikalliselle tasolle työantajille on myös kasvattanut paineita yrityksiin kohdistuviin odotuksiin ja suorituksiin.

Osittain tämän paineen takia tarjolla on nyt enemmän sanoja kuin tekoja. Yritysten on pystyttävä muuttamaan sanat teoksi ja ansaitsemaan luottamuspääomaa. Aiemmin oli tärkeintä, että yritys on hyvä siinä mitä se tekee. Nykyään tätä pidetään jo itsestään selvyytenä ja Edelmanin tekemän tutkimuksen mukaan vain 25 % yrityksen saamasta luottamuksesta tulee osaamisesta, mutta jopa 75 % sen olemassaolon tarkoituksesta, rehellisyydestä ja luotettavuudesta.

Vastavuoroinen ja osallistava yhteisötarina

Tehokas viestintä perustuu enemmän kuunteluun kuin kerrontaan. Kuunteleminen mahdollistaa siirtymisen yksisuuntaisesta viestinnästä yhteisöllisyyteen ja luottamukseen perustuvaan vastavuoroisuuteen, joka on monenkeskistä, kaksisuuntaista ja reaaliaikaista.

Koska kerrotun tarinan kontrolloiminen on vaikeaa, on huomattavasti mielekkäämpää rakentaa yhteisötarinaa osallistavalla viestinnällä. Pelkkien hyvien uutisten kertominen ei kuitenkaan riitä, eikä se olisi totuudenmukaistakaan. Yritysten on pystyttävä tarjoamaan faktoihin ja läpinäkyvyyteen perustuva kokonaiskuva myös sivuvaikutukset huomioiden.

Kuinka tämä muutos sitten toteutetaan? Ensinnäkin yritysten olisi monipuolistettava osaamistaan ja huomioitava yhteiskunnalliset ulottuvuudet, kehitettävä henkilöstöä sekä nuorilla että kokeneilla osaajilla. Empaattinen, läpinäkyvä ja arvoperusteinen viestintä, joka perustuu faktoihin, vie muutosprosessia oikeaan suuntaan.

Oikeat kysymykset vievät eteenpäin
Viestinnän tekijöiden tuleekin kysyä; Onko tämä ratkaisu yhteiskunnalliseen tarpeeseen? Onko tällä selkeä yhteys yritykseemme tai brändiimme? Vastaako tämä työntekijöidemme odotuksiin? Vastaako tämä sidosryhmien odotuksiin?

Vastaamalla näihin kysymyksiin pystymme myös määrittelemään soveltuvimmat viestinnän välineet ja toimenpiteet.

Tuloksekkaassa yhteistyössä ongelma-alueet löydetään yhdessä ja määritellään millaisella strategialla ja idealla ne voidaan ratkaista.  Lopulta valittu strategia vahvistetaan toimintaa korostavalla aktiivisella viestinnällä.

Edelmanilta tuore päivitys Luottamusbarometri-tutkimuksesta

Edelmanilta tuore päivitys Luottamusbarometri-tutkimuksesta

Pilgrimin affiliaattiemo Edelman on julkaissut uuden päivityksen Luottamusbarometri-tutkimuksesta. Edelman Intelligence toteutti tutkimuksen 15.-23.4.2020. Tutkimus kattoi yli 13 200 vastaajaa 11 maasta, jotka olivat Kanada, Kiina, Ranska, Saksa, Intia, Japani, Meksiko, Saudi-Arabia, Etelä-Korea, Iso-Britannia ja Yhdysvallat. Keskeisin muutos Luottamusbarometrien aikaisempiin tuloksiin on hallitukseen kohdistuvan luottamuksen selkeä nousu. Luottamus hallitukseen kasvoi selvästi kuudessa maassa: Iso-Britanniassa (24 pistettä), Kanadassa (20 pistettä), Saksassa (19 pistettä) ja Etelä-Koreassa (16 pistettä).

”Historian suurimpiin lukeutuvan terveys- ja talouskriisin keskellä ihmiset odottavat hallitukseltaan johtajuutta ja toivoa”, Edelmanin toimitusjohtaja Richard Edelman sanoo. ”Rajoitustoimien nopeus ja laajuus, terveydenhuollon sankarillinen työ ja julkiselle sektorille suunnattujen tukien määrä ovat osoittaneet hallitusten kykenevän nopeisiin vaikuttaviin toimiin. Tämä on huomattava käännös hallituksille, jotka tavallisesti ovat luottamushierarkian pohjalla tai hyvin lähellä sitä.”


Lue koko tiedote Edelmanin sivuilta.