Sanoista tekoihin – viestintä vahvistaa strategian toimivuutta

Sanoista tekoihin – viestintä vahvistaa strategian toimivuutta

Aika, jota elämme, edellyttää täysin uusia viestinnän malleja. Tulevaisuutta on entistä vaikeampi ennakoida, mikä puolestaan edellyttää arvojen uudelleenarviointia ja laajempaa näkemystä siitä, miten viestimme ja ratkaisemme uusia ongelmia. Koska koronapandemia on muuttanut maailmaa pysyvästi, myös viestinnän tekijöiden on kyettävä muuttamaan ajatuksiaan vastuullisen lisäarvon tuottamisessa.

Tulevaisuutta on kyettävä ennakoimaan
Viestinnän rooli muutosprosesseissa on perinteisesti keskittynyt pitkälti kriisitilanteiden ratkaisemiseen, mutta nyt tulevaisuutta pitää pystyä ennakoimaan entistäkin tarkemmin näkemällä tekojen merkitys jo ennen orastavaa kriisiä. Muutos tapahtuu juuri nyt, eikä aikaa ole seuraavan kriisin odottamiselle. Yritysten on kyettävä kertomaan konkreettisten tekojen kautta, miksi ne ovat olemassa ja viedä eteenpäin muutosprosessia, jossa perinteisen maineen rakentamisen lisäksi rakennetaan vahvaa teoista kumpuavaa luottamuspohjaa.

Kulttuuri muuttuu ja media horjuu
Muutoksen ensimmäiset askeleet syntyvät kulttuurin muutoksesta ja viestinnän uuden mission määrittelystä, joilla luodaan perusta viestinnän uudelle viitekehykselle ja toteutukselle.  Viimeisen parinkymmenen vuoden ajan teknologiset innovaatiot sekä poliittiset, sosiaaliset ja ympäristölliset muutokset ovat muokanneet yritysten ja instituutioiden toimintakykyä voimakkaasti. Koronapandemia iski tähän kenttään voimakkaammin kuin mikään aikaisempi tapahtuma.

Myös media horjuu enemmän kuin koskaan. Klikkijournalismi ja sosiaalisen median nousu on ohjannut mainosrahat uusille alustoille jättäen levikkipohjaisen liiketoimintamallin kaaokseen. Suoratoistopalvelut ovat puolestaan vieneet nuorison pois perinteisen mainonnan piiristä.

Muutoksen keskellä viestijät ovat myös oppineet tavoittamaan loppukäyttäjät suoraan sosiaalisen median kanavista. Viimeisimmän Edelman-luottamusbarometrin mukaan jopa 35 prosenttia vastanneista hakee koronatietoa sosiaalisesta mediasta. Sama tutkimus kuitenkin paljasti, että sosiaalinen media on myös vähiten luotettu lähde koronatiedolle. Tämän kierre on johtanut infodemiaan, jossa informaatiota on paljon, mutta vain pieni määrä siitä on uskottavaa.

Suomalaisten luottamus uutismediaan kansainvälisesti korkealla tasolla

Edelmanin globaalin tutkimuksen mukaan 30 % ihmisistä ei luota muihin tietolähteisiin kuin ystäviin ja perheeseen. Etenkin koronaan liittyvä uutisointi edellytti vahvistusta vähintään kolmesta lähteestä ennen kuin siihen voitiin uskoa.

Helsingin Yliopiston toukokuussa 2020 tekemän selvityksen mukaan suomalaisten luottamus uutismediaa kohtaan puolestaan on kansainvälisesti poikkeuksellisen korkealla, vaikka luottamus journalismin vastuullisuuteen on keskimäärin aiempaa heikompaa. Samalla kriittisyys median riippumattomuuteen ja suoriutumiseen on kasvanut ja luottamus sosiaaliseen mediaan ja muihin verkon käyttäjiin uutislähteinä on vielä vähäisempää kuin aiemmin.

Yritysten yhteiskunnallinen vastuu on kasvanut
Luottamuspula mediaan ja valtiohallinnon epäonnistumiset koronakriisin hallinnassa ovat jättäneet yritykset yksin hoitamaan vastuukysymyksiä, joissa niiden yhteiskunnallinen rooli ylittää omat vastuualueet. Luottamuksen siirtyminen paikalliselle tasolle työantajille on myös kasvattanut paineita yrityksiin kohdistuviin odotuksiin ja suorituksiin.

Osittain tämän paineen takia tarjolla on nyt enemmän sanoja kuin tekoja. Yritysten on pystyttävä muuttamaan sanat teoksi ja ansaitsemaan luottamuspääomaa. Aiemmin oli tärkeintä, että yritys on hyvä siinä mitä se tekee. Nykyään tätä pidetään jo itsestään selvyytenä ja Edelmanin tekemän tutkimuksen mukaan vain 25 % yrityksen saamasta luottamuksesta tulee osaamisesta, mutta jopa 75 % sen olemassaolon tarkoituksesta, rehellisyydestä ja luotettavuudesta.

Vastavuoroinen ja osallistava yhteisötarina

Tehokas viestintä perustuu enemmän kuunteluun kuin kerrontaan. Kuunteleminen mahdollistaa siirtymisen yksisuuntaisesta viestinnästä yhteisöllisyyteen ja luottamukseen perustuvaan vastavuoroisuuteen, joka on monenkeskistä, kaksisuuntaista ja reaaliaikaista.

Koska kerrotun tarinan kontrolloiminen on vaikeaa, on huomattavasti mielekkäämpää rakentaa yhteisötarinaa osallistavalla viestinnällä. Pelkkien hyvien uutisten kertominen ei kuitenkaan riitä, eikä se olisi totuudenmukaistakaan. Yritysten on pystyttävä tarjoamaan faktoihin ja läpinäkyvyyteen perustuva kokonaiskuva myös sivuvaikutukset huomioiden.

Kuinka tämä muutos sitten toteutetaan? Ensinnäkin yritysten olisi monipuolistettava osaamistaan ja huomioitava yhteiskunnalliset ulottuvuudet, kehitettävä henkilöstöä sekä nuorilla että kokeneilla osaajilla. Empaattinen, läpinäkyvä ja arvoperusteinen viestintä, joka perustuu faktoihin, vie muutosprosessia oikeaan suuntaan.

Oikeat kysymykset vievät eteenpäin
Viestinnän tekijöiden tuleekin kysyä; Onko tämä ratkaisu yhteiskunnalliseen tarpeeseen? Onko tällä selkeä yhteys yritykseemme tai brändiimme? Vastaako tämä työntekijöidemme odotuksiin? Vastaako tämä sidosryhmien odotuksiin?

Vastaamalla näihin kysymyksiin pystymme myös määrittelemään soveltuvimmat viestinnän välineet ja toimenpiteet.

Tuloksekkaassa yhteistyössä ongelma-alueet löydetään yhdessä ja määritellään millaisella strategialla ja idealla ne voidaan ratkaista.  Lopulta valittu strategia vahvistetaan toimintaa korostavalla aktiivisella viestinnällä.

Edelmanilta tuore päivitys Luottamusbarometri-tutkimuksesta

Edelmanilta tuore päivitys Luottamusbarometri-tutkimuksesta

Pilgrimin affiliaattiemo Edelman on julkaissut uuden päivityksen Luottamusbarometri-tutkimuksesta. Edelman Intelligence toteutti tutkimuksen 15.-23.4.2020. Tutkimus kattoi yli 13 200 vastaajaa 11 maasta, jotka olivat Kanada, Kiina, Ranska, Saksa, Intia, Japani, Meksiko, Saudi-Arabia, Etelä-Korea, Iso-Britannia ja Yhdysvallat. Keskeisin muutos Luottamusbarometrien aikaisempiin tuloksiin on hallitukseen kohdistuvan luottamuksen selkeä nousu. Luottamus hallitukseen kasvoi selvästi kuudessa maassa: Iso-Britanniassa (24 pistettä), Kanadassa (20 pistettä), Saksassa (19 pistettä) ja Etelä-Koreassa (16 pistettä).

”Historian suurimpiin lukeutuvan terveys- ja talouskriisin keskellä ihmiset odottavat hallitukseltaan johtajuutta ja toivoa”, Edelmanin toimitusjohtaja Richard Edelman sanoo. ”Rajoitustoimien nopeus ja laajuus, terveydenhuollon sankarillinen työ ja julkiselle sektorille suunnattujen tukien määrä ovat osoittaneet hallitusten kykenevän nopeisiin vaikuttaviin toimiin. Tämä on huomattava käännös hallituksille, jotka tavallisesti ovat luottamushierarkian pohjalla tai hyvin lähellä sitä.”


Lue koko tiedote Edelmanin sivuilta.

Verkkovalmennuksella poikkeustilaviestinnän palikat paikoilleen!

Verkkovalmennuksella poikkeustilaviestinnän palikat paikoilleen!

Viestintä on jo pitkään ollut muutoksessa. Nyt poikkeusaikana se muuttuu huikean nopeassa tahdissa. Kriisiviestintä on tullut osaksi arkea useimmilla toimialoilla ja jos viestintää ei hoideta oikein, siitä itsestään voi tulla kriisin aiheuttaja.

Paniikkiin ei silti ole syytä – päinvastoin: nyt jos koska suunnitelmallinen ja samalla hetkessä elävä viestintä ovat valttia. Luot luottamusta kaikissa sidosryhmissä, kun pidät viestinnän sanavalintoja myöten ymmärrettävänä, ratkaisukeskeisenä ja vuoropuheluun kannustavana.

Pilgrim, Edelman Affiliate on sekä kotimaisen että kansainvälisen viestinnän monivuotinen ammattilainen. Asiakkaitamme ovat mm. Visa, HP ja Mars. Erikoistumme luottamusta luovaan viestintään ja järjestämme vuosittain isoja viestinnän ja johtamisen sidosryhmätilaisuuksia kuten Luottamusaamu ja Tulevaisuusaamu.
Tarjoamme yrityksille 1-4 hengen poikkeustila- ja muutosviestinnän sparrausta kahden tunnin interaktiivisena verkkovalmennuksena hintaan 250 e + alv.

Tehokas yrityksen tilanteeseen pureutuva valmennus syventyy asiakkaan viestinnän nykytilanteeseen ja antaa siihen valmiuksia kaikissa viestinnän kanavissa. Valmentajina toimivat pitkän linjan kotimaisen ja kansainvälisen viestinnän ammattilaiset Pilgrimin toimitusjohtaja Olli Ollila ja osakas, liiketoimintajohtaja Nina Alivirta.

Valmennuksen aineistona käytetään Edelmanin tuottamaa laajaa kansainvälistä tutkimusaineistoa sekä Pilgrimin kotimaan markkinan kattavaa tuntemusta käytännön työn kautta.

Toivottavasti pääsemme parantamaan viestinnän maailmaa yhdessä kanssanne pian!

Tilaa viestinnän verkkovalmennus!

Olli Ollila, p. 040 589 7754

Lisääntyvä eriarvoisuuden tunne rapauttaa luottamusta

Lisääntyvä eriarvoisuuden tunne rapauttaa luottamusta

Luottamuksen tilaa ja merkitystä Suomessa käsitellään Pilgrimin Luottamusaamussa
3.3.2020 Hotel Kämpin Peilisalissa.

Vuoden 2020 Edelman-luottamusbarometri osoittaa, että vahvasta globaalista taloudesta ja hyvästä työllisyydestä huolimatta suurin osa vastaajista kaikilla kehittyneillä markkinoilla ei usko olevansa paremmassa taloudellisessa asemassa viiden vuoden kuluttua. Lisäksi 56 % uskoo, että kapitalismi nykymuodossaan aiheuttaa enemmän haittaa kuin hyötyä.

”Olemme keskellä luottamuksen paradoksia. Siitä lähtien, kun aloimme mitata luottamusta 20 vuotta sitten, talouskasvu on edistänyt luottamuksen lisääntymistä. Tämä jatkuu edelleen Aasiassa ja Lähi-idässä, mutta ei kehittyneillä markkinoilla, joilla kansalliset tuloerot ovat nyt tärkeämpi tekijä. Pelot tukahduttavat toivoa, ja ajatukset kovasta työstä, joka ennen pitkää vie uralla eteenpäin, eivät enää päde,” Edelmanin toimitusjohtaja Richard Edelman toteaa.

Huolet ovat laaja-alaisia ​​ja syviä. Suurin osa työntekijöistä (83 %) maailmanlaajuisesti on huolissaan automaation aiheuttamasta työpaikkojen menetyksestä, uhkaavasta lamasta, koulutuksen puutteesta, halvemmasta ulkomaisesta kilpailusta, maahanmuutosta ja keikkataloudesta. Lähes kaksi kolmesta tuntee teknologisen muutoksen vauhdin olevan liian nopea. Eikä mistään ole olemassa yhtä sovittua totuutta; 76 % sanoi olevansa huolissaan valeuutisten käytöstä aseena.

Liiketoiminta ottaa johtavan roolin (58 %) luotetuimpana yhteiskunnallisten asioiden edistäjänä.

”Liiketoiminta on täyttämässä populismin ja puoluehallinnon jättämää tyhjiötä. Se ei voi enää toimia kuten ennen keskittyen yksinomaan osakkeenomistajien osinkoihin. Kun 73 % työntekijöistä kertoo haluavansa mahdollisuuden muuttaa yhteiskuntaa, ja lähes kaksi kolmasosaa kuluttajista mieltää itsensä arvopohjaisiksi ostajiksi, toimitusjohtajat alkavat vähitellen ymmärtää, että heidän toimeksiantonsa on muuttunut, ” Edelman sanoo.

Toimitusjohtajien odotetaan johtavan edestä päin. Yhdeksänkymmentäkaksi prosenttia työntekijöistä sanoo, että toimitusjohtajien tulisi puhua päivittäisistä aiheista, mukaan lukien uudelleenkoulutus, tekniikan eettinen käyttö ja tuloerot. Kolme neljäsosaa väestöstä uskoo toimitusjohtajien johtavan muutosta sen sijaan, että odottaisi hallituksen määräävän sitä.

Luottamus myönnetään nykyään kahdella erillisellä ominaisuudella: pätevyys (lupausten täyttäminen) ja eettinen käyttäytyminen (tekemällä oikeita asioita ja työskentelemällä yhteiskunnan parantamiseksi). Ei ole enää kyse vain siitä, mitä teet vaan myös siitä, miten teet.

”Siksi Suomessakin yritysten on todella tärkeää miettiä, miten johdetaan ja miten viestitään. Sanojen pitää vastata tekoja ja vain omasta performanssista puhumalla ei enää välttämättä päästä pitkälle. Tulevaisuus on niillä, joilla on luottamusta, ja luottamusta on niillä, jotka ajattelevat myös maailmaa oman toiminnan ympärillä, ” Pilgrim, Edelman Affiliaten toimitusjohtaja Olli Ollila sanoo.

Tämän vuoden tulokset osoittavat, että yhtäkään neljästä instituutiosta ei pidetä sekä pätevänä että eettisenä. Yritykset sijoittuvat korkeimmalle osaamisessa ja pitävät huomattavaa 54 pisteen keulaa hallitukseen, kun arvioitiin siitä, kuinka hyvin instituutiot hallitsevat oman työnsä (64 vs. 10 %). Kansalaisjärjestöt johtavat eettisyydessä sekä hallitusta (31 pisteen ero) että elinkeinoelämää (25 pisteen ero). Hallitusta pidetään sekä epäpätevänä että epäeettisenä, mutta ympäristön suojelemisessa ja tuloerojen epätasapainon korjaamisessa siihen luotetaan yli kaksi kertaa enemmän kuin yrityksiin. Mediaa pidetään myös epäpätevänä ja epäeettisenä: enemmistö (57 %) ei usko, että media tekee hyvää työtä mielipiteiden ja tosiasioiden erottamisessa, mutta pitää niitä korvaamattomina uutisten tuottamisessa (58 %).

”Kun olemme seuranneet 40 globaalia yritystä kuluneen vuoden aikana, olemme oppineet, että eettiset tekijät, kuten integriteetti, luotettavuus ja olemassaolon tarkoituksesta kumpuava toiminta, kattaa lähes 76 % liiketoiminnan luottamuspääomasta, kun taas osaamisen osuus on vain 24 %,” Edelman Intelligencen puheenjohtaja Antoine Harary tiivistää.

”Luottamus liittyy kiistattomasti oikein tekemiseen. Taistelu luottamuksesta käydään eettisyyden kentillä. ”

Lue lisää Edelmanin tiedotteesta.

Tervetuloa Luottamusaamuun ti 3.3.2020
Klo 8.30 – 11.00
Hotel Kämp, Peilisali
Pohjoisesplanadi 29, HKI
Ilmoittautuminen