Näin ymmärrät viestintätoimistojen pöhinäslangia

Näin ymmärrät viestintätoimistojen pöhinäslangia

Viestintätoimistoilla on kova tarve erottautua toisistaan. Siksi PR-firmat keksivät kilvan uusia, jännittäviä sanoja, joilla omaa aivan poikkeuksellista osaamista kuvataan. Tässä kätevä sanakirja yrityksenne avuksi, kun yritätte päättää, minkähän viestintätoimiston palveluita sitä ostaisi. Valinnanvaraa nimittäin riittää toinen toistaan hienomman kuuloisten supersankareiden joukossa!  

Seuraavan listauksen sanat toimivat hyvin etuliitteinä, joiden avulla voidaan luoda raikkaita uudissanoja kuvaamaan toimiston erikoisosaamista tai hauskoja titteleitä asiantuntijatehtäviin. 

Digi. Emme käytä paperipostia ja pahvikansioita, vaan sähköpostia ja pilvikansioita. Uutuus! 

Brändi. Asiakkaalla saattaa joko olla tällainen tai ei, mutta joka tapauksessa se on kaikenlaisen toiminnan kohde, jota sörkitään eri tavoilla ja odotetaan sörkinnän edesauttavan brändin kasvamista täysikokoiseksi. Palveluntarjoaja voi esimerkiksi ideoida brändin, tarinallistaa brändin tai aktivoida brändin. Kaikki brändiin kohdistuva sörkintä on vaihtelevista verbeistään huolimatta sitä yhtä samaa: tehdä yritys tai tuote halutuksi. 

Data. Palvelumme ei ole mitään yksisarvishömppää, vaan mepä käytämme tulosten seuraamiseen mittareita! Jaa mitä mittareita? No mitä vain, jolla saa aikaiseksi numeroita exceliin, sillä numerot ovat Uskottavia Ja Näyttävät Hyvältä Raporteissa. Ja dataahan netissä riittää.  

Velhot, taikurit ja muut loitsijat. Ottaen huomioon, miten tärkeää on kuulostaa uskottavaa numerotietoa suoltavalta toimistolta, on suorastaan fantastista, miten monen yrityksen titteleissä halutaan luoda mielleyhtymiä kuvitteellisiin keskiaikapelihahmoihin. 

Mitä nämä erinäisin taikasanoin varustetut viestintätoimistot sitten ihan oikeasti tekevät? Muun muassa artikkeleita, videoita ja kuvia asiakkaan omiin kanaviin, kouluttavat yrityksiä kriisitilanteiden varalta, tekevät sosiaalisen median postauksia, suunnittelevat vaikuttajakampanjoita, lähettävät asiakkaan tuotteita median ja vaikuttajien testattavaksi, laativat ja lokalisoivat tiedotteita sekä järjestävät asiakkaan puolesta tilaisuuksia medialle ja vaikuttajille.  

Ja tiedoksenne, että brändibuustaustoimisto Pilgrim tarjoaa kaikkia yllä mainittuja palveluita (myös verkossa, olemmehan tosi digi!) – ole yhteydessä tai kurkkaa viestinnän verkkokauppamme valmiit paketit täältä

Terveisin,  

Nora Tamminen, Pilgrimin sisältökeiju 

Tiedotteiden kääntämisestä ja lokalisoinnista

Tiedotteiden kääntämisestä ja lokalisoinnista

Yksi osa viestijän työtä on ulkomaisten tiedotteiden kääntäminen. Oikeasti kyse on paljon muustakin kuin mekaanisesta kääntämisestä: viestijän pitää tuntea kotimainen yleisö ja ymmärtää, millaisista asioista meillä Suomessa kiinnostutaan ja kirjoitetaan. Tiedote siis lokalisoidaan kohdeyleisöä palvelevaksi. 

Esimerkiksi amerikkalaiset ovat tehneet tiedottamisesta ihan oman taiteenlajinsa, jossa monta sivua tekstiä onnistuu olemaan sanomatta yhtään mitään. Tyyli on levinnyt kansainvälisen tiedotuksen yleismalliksi, johon törmää monessa muussakin maassa. Kun jotain lanseerataan, sen on viestintäosaston mielestä pakko olla mullistavaa ja ainutlaatuista, mutta jos tuotekehityksessä ei olla mitään järin jännittävää keksitty, on parempi olla sanomatta itse tuotteen ominaisuuksista mitään, jolloin päädytään verhoamaan koko lanseeraus ihmeellisyyden kimmeltelevään verhoon.  

Suomalainen ei jää ihailemaan bling bling -verhoa, vaan kurkkaa ensimmäiseksi sen taakse – ja pettyy, kun siellä ei olekaan mitään. Joskus on nimittäin sillä tavalla, että jokin tuote tai palvelu lanseerataan vaikkapa siksi, että on haluttu korjata edellisen sukupolven ongelmia tai tuoda muuten paremmin nykypäivään sopiva versio.  

Muutos eli uutinen voi olla aika pieni: jokin on nyt helpommin ostettavaa, pienempää, kevyempää, kauniimpaa, kestävämpää tai kätevämpää. Pienikin uutinen on ok, kun siitä rehellisesti kerrotaan: emme tällä kertaa mullista maailmaa, mutta teemme elämästä vähän helpompaa ja kivempaa.  

Asioita, joita lokalisoija käy läpi: 

Otsikko. Alkuperäinen otsikko sisältää usein tyhjiä mutta varsin muodikkaita sanoja, kuten kiihdyttää, kasvattaa, vauhdittaa ja disruptoida. ”Uusi asia disruptoi markkinaa ja kiihdyttää kasvua!”. Lokalisoija kaivaa salapoliisina tiedotteen kärjen esiin ja nostaa sen aktiivisena ostikkoon: ”Asia on saanut uuden ominaisuuden”. 

Lyhenteet. Ai että siellä rapakon takana rakastetaan lyhenteitä. Parasta on, että niitä voi keksiä lennosta ihan mistä vain ja laittaa tarkoittamaan ihan mitä vain! ”Tämä uusi asia kiihdyttää WFH-kulttuuria.” Ai WTF? Ei kun Work From Home, suomeksi etätyö tai kotikonttori, mikä tilanteeseen sopiikaan. Ilkeä kääntäjä jättää lyhennehirviöt vaivaamaan lukijaansa, niin että joka kerta saa miettiä, eletäänkö nyt hetkessä vai raha-automaatilla, kun eteen putkahtaa ATM. 

Sitaatit. Lähes täydellä varmuudella voin veikata, että seuraavassa työpöydälleni putkahtavassa tiedotteessa on sitaatti, joka alkaa joko näin: ”Meille on tärkeää, että…” tai näin ”Olen iloinen/ylpeä, että…”. Sitaattien lokalisointi onkin siitä kiperää, ettemme voi käännösprosessissa laittaa sanoja jonkun suuhun, ja jos alun perin on sanottu höttöä, niin höttöä se on suomeksikin. Onneksi edes sitaatin rakennetta voi korjata: usein sitaatit paloitellaan alkukielellä näin: ”Olen iloinen, että voimme tarjota asiakkaille tämän uuden asian”, sanoo uskomattoman pitkän tittelin omaava päällyshenkilö Paula Paulson kuuluisasta yrityksestä. ”Meille yhtiössä on tärkeää, että kiihdytämme ja innovoimme ja disruptoimme hirveästi koko ajan”, päättää Paulson. Suomeksi kommentti pidetään yhtenäisenä ja puhuja esitellään sen lopussa. Joskus on paikallaan selventää titteliä, mutta usein se jätetään alkuperäiseen muotoonsa, jos kääntäjäkään ei ymmärrä, mitä ihmettä kyseinen asiantuntija oikein tekee. 

Uutinen. Tiedotteita on hyvä tehdä siksi, että on jotain kerrottavaa. Lukijaa ei suomenkielisissä teksteissä kannata pitää hirveässä jännityksessä ja paljastaa uutisen aihetta vasta viimeisessä kappaleessa, koska vaarana on, että lukija väsähtää ennen loppuhuipennusta. Siksi itse asia tuodaan paitsi otsikkoon, myös tiedotteen alkuun. Mieluiten teksti muokataan muotoon, josta selviää a) mikä uutuus on kyseessä ja b) miksi se on relevantti, eli mihin tarpeeseen tai ongelmaan se vastaa. Samaan syssyyn esitetään myös perusfaktat, kuten mahdolliset hinta- ja saatavuustiedot tai tapahtuman aika ja paikka. 

Kuvat. On hämmästyttävää, kuinka usein lokalisoinnin yhteydessä on erikseen pyydettävä kuvia: tuote- ja miljöökuvia, jos kyseessä on tuotetiedote, tai henkilö- tai kuvituskuvia, jos kyseessä jokin yleisempi aihe. Ilmeisesti muualla maailmassa lähdetään siitä, että ihmisten mielikuvitus riittää kyllä kertomaan, kuinka upea uutuus onkaan kyseessä, mutta Suomessa on hankala saada mediajuttua aikaiseksi ilman kuvia. Kuva laitetaan heti tiedotteen alkuun, jotta otsikko ja kuva yhdessä antavat vastaanottajalle jo ymmärryksen siitä, mistä on kyse. Jos kuvaa ei ole, juttu tai nosto voi jäädä tekemättä.

Jos kaipaat apua tiedotteiden kääntämisessä ja lokalisoinnissa (ja haluat tietysti samalla kiihdyttää liiketoimintaasi), ota yhteyttä kokeneisiin asiantuntijoihimme ASAP: info@pilgrim.fi

Terveisin,

Nora Tamminen, Pilgrimin viestintäkonsultti ja sisällöntuottaja

Sanat ovat tekoja: koska viimeksi päivitit sisäisen puheesi?

Sanat ovat tekoja: koska viimeksi päivitit sisäisen puheesi?

Olen alkanut tarkastella omaa sisäistä puhettani. Vallankin näin pandemian ja kroonistuneen kriisin aikana on tärkeää suodattaa ja pohtia tarkemmin, mitä tietoa tarvitsee ja mihin – ja kuinka paljon/ usein.

Kun kylpee kaikessa tieto- ja mielipidetulvassa aamusta iltaan, osa siitä asettuu taloksi. Ennen kuin huomaakaan mielen ympärillä on pysyväksi muuttuneen poikkeustilan kulttuuri, josta voi myöhemmin olla hyvin vaikea päästä eroon.

Kaikki on kuin huomaamatta aika kauheaa ja raskasta. Kielteinen maisema hallitsee ja valtaa alaa, eikä alkuun hassuksi tarkoitettu sarkastisuus enää lopulta olekaan hauskaa – vaan lähinnä koko elämä alkaa vaikuttaa harmaalta ja kyllästyttävältä.

Emme tunne placebo-efektiä kunnolla ja toisaalta tiedämme, että vakava sairaus ei parane, kun vain ajattelee reippaita ajatuksia. Siinä välimaastossa on kuitenkin alue, jota kannattaa katsella tarkemmin, sillä sanoissa on voimaa – ne vaikuttavat mieleemme hyvinkin lähtemättömästi. Ja mielen voima toimintaa ohjaavana tekijänä on selvä: lannistunut ei onnistu.

Jos esim. lapsi kuulee toistuvasti vanhemmiltaan, kuinka he kuvailevat häntä tuttavilleen ujoksi, voi olla, että ujon identiteetti iskostuu. Malli voi jäädä päälle ja vielä aikuisena perheyhteyksissä käyttäytyy edelleen ujosti, vaikka ammatiltaan olisi julkkispuhuja ja sosiaalinen perhonen, jossa ei ole ujouden ripaustakaan.

Ihan kokonaan oma lukunsa on kiusaamispuhe ja nyt tämä ympäröivä pandemiapuhe, joka on kuin läpäisemätön kupu yllämme kaiken aikaa.

Sanoilla ja sanotulla on vaikutusta mieleen ja mielellä vaikutusta tekemiseen ja siinä mielessä sanat ovat aina tekoja. Ne rakentavat kulttuuria. Nyt pandemian aikana meidän on rakennettava menestyksen kulttuuria vahvemmin kuin koskaan, sillä poikkeustilan kulttuuria emme oikeastaan edes tarvitse. Se on vain tila, joka pitää väliaikaisesti hyväksyä.

Nyt siis korjaan itseäni pienissä hetkissä, joissa saan itseni kiinni ilmaisuista kuten ”aina tää on tällaista” tai ”voi jeesus, mitähän vielä”. Nämä eivät ole menestyksen avaimia, eivät edes päivittäisen pärjäämisen. Ne ruokkivat mieleen vääjäämätöntä tunnelmaa siitä, että kaikki on pielessä ja hankalaa. Ja mikä pahinta, tämä puheenparsi tarttuu ja kohta ympärilläsi on lauma lannistuneita.

Me selviämme tästä pandemiasta, mutta me tarvitsemme siihen muutakin kuin kriisitietoisuutta. Me tarvitsemme rohkaisua, toivoa ja näkymää kokonaisuuksista mahdollisuuksien näkökulmasta. Vain hyvinvoivan mielen (ja sitä ruokkivan kielen) avulla selviämme silloin, kun konkreettiset tilanteet ovat vaikeita ja ne täytyy nähdä ja ratkaista uudella tavalla.