Timo Huhtisaari pitää energia-alan muutosta innostavana haasteena. Henkilökuva: St1

St1 tunnetaan alalla hieman poikkeuksellisena toimijana, jonka kunnianhimoiset ulostulot herättävät säännöllisesti huomiota myös mediassa.

Vuonna 1995 alkunsa saanut yhtiö on kulkenut pitkän matkan öljyn tukkukaupasta huoltoasemaketjuksi sekä energian- ja lämmöntuottajaksi. Ympäristö- ja vastuullisuusajattelu on ollut yrityksen perusarvoissa alusta saakka.

Mutta miten öljynjalostukseen pohjautuva liiketoiminta voi huomioida ympäristön – fossiiliset polttoaineethan ovat ongelma?

St1:n reilun vuoden ikäisen vastuullisuuden ja tulevaisuuden liiketoiminnat -yksikön johtaja Timo Huhtisaari on viihtynyt yrityksessä jo vuodesta 2012 juuri alan tarjoaman haasteen vuoksi.

– Ei ole kovin monta toimialaa, joiden pitäisi muuttua enemmän kuin meidän. Energia liittyy kaikkeen; koko yhteiskunnan toiminta perustuu siihen, että energiaa on aina tarjolla enemmän kuin sitä tarvitaan ja sitä jaellaan hallitusti. Minua kiehtoo St1:ssä se, että pääsee oikeasti ratkomaan globaaleja ongelmia ja haastamaan vallitsevaa tapaa ajatella. Visiomme on olla johtava CO2-hyvän  energian tuottaja ja myyjä, ja kaikki tekemisemme tähtää alan muuttamiseen ja uuden luomiseen.

Vastuullisuus ja tulevaisuuden liiketoiminta nivoutuivat uudessa yksikössä yhteen syystä. Olemassa olevaa liiketoimintaa halutaan tietysti kehittää entistä vastuullisemmaksi, mutta ennen kaikkea tavoitteena on, että kaikki tulevaisuuden liiketoiminta on läpeensä ja lähtökohtaisesti vastuullista.

– Vastuullisuutta ei tehdä siksi, että olisi positiivista kerrottavaa yrityksestä. Ilman vastuullisuutta ei varsinkaan jatkossa pääse edes pelikentille – se on ehdoton vaatimus, jotta voi ylipäätään saada kumppaneita. Uutta kehittäessämme lähdemme siitä, että toiminta on täysin läpinäkyvää ihmisoikeuksien ja ympäristön kannalta, Huhtisaari sanoo.

St1llä on 1 250 St1- ja Shell-asemaa Suomessa, Ruotsissa ja Norjassa. Kuva: St1

Mitä öljyn tilalle?

Koko energiajärjestelmä on murroksessa. Öljyntuotanto ja -jalostus on ympäristön ja ilmaston kannalta iso ongelma. Öljystä eroon pääseminen ei kuitenkaan ole helppoa: aina, kun jalostetaan yksi barreli raakaöljyä, siitä syntyy monta eri lopputuotetta: dieseliä, bensiiniä, lentopetrolia, laivoissa ja lämmityksessä käytettävää polttoöljyä, nestekaasua sekä muovin raaka-aineita.

Vaikka henkilöautoilu sähköistyykin kovaa vauhtia, se ei siis yksinään riitä vähentämään öljyn kysyntää. Samassa tahdissa, kun sähköautot yleistyvät, pitäisi saada käyttöön myös raskaan liikenteen ja lentokoneiden käyttämän polttoaineen korvikkeet.

– Öljy ei ole vain autoilun ongelma, vaan samaan aikaan meidän täytyy kehittää korvaavia ratkaisuja myös esimerkiksi meriliikenteeseen ja kemianteollisuuteen. Jos yhdellekin raakaöljyn lopputuotteelle on kysyntää, syntyvät sivutuotteena kaikki muutkin, Huhtisaari selittää.

Luottamus ei synny vain keskittymisestä kivaan

Ihmiskunnan taloudellinen hyvinvointi on rakennettu polttoenergian avulla. Sillä on luotu paljon hyvää mutta samalla myös lämmitetty ilmastoa, sotkettu vesistöjä ja tuhottu metsiä.

– Tämä on epämiellyttävä totuus, joka ei ratkea työntämällä päätä pensaaseen. Emme voi puhua vain kivoista asioista, vaan ihmisten tietoisuutta energiajärjestelmän toiminnasta on lisättävä radikaalisti, jotta osataan tehdä parempia valintoja esimerkiksi äänestämällä. Energiamurros vaatii todella isoja investointeja.

St1:n viestinnässä yksi tärkeä kohderyhmä ovat poliitikot ja viranomaiset, sillä he määrittelevät lainsäädännön kautta, millaisten rajojen puitteissa energia-alan yritykset toimivat.

– Viestintä on tärkeässä roolissa siinä, että joissakin kohdissa sääntely laahaa jäljessä ja haittaa tavoitteisiin pääsemistä. Viestinnällä tätä isoa kuvaa avataan, jolloin ymmärtämällä juurisyyt asioiden taustalla voitaisiin myös päästä tilanteeseen, jossa lainsäädäntö kannustaa tekemään oikeita asioita.

Tällä hetkellä Huhtisaaren mukaan esimerkiksi päästöjen vähentämisessä on sääntelyn kannalta vallalla vanhentunut ajattelutapa, joka ei enää oikein toimi.

– Päästöt on jaettu siiloihin toimialan mukaan: katsotaan erikseen, millaisia päästöjä aiheutuu esimerkiksi liikenteestä, maataloudesta, sähköstä ja lämmityksestä. Paremmin yhteiseen tavoitteeseen pääsisi kuitenkin antamalla yrityksille vapaammat kädet oman kokonaisvelvoitteensa suhteen esimerkiksi niin, että päästövähennysten lisäksi huomioitaisiin myös hiilen sidonta maaperään. Toinen tärkeä seikka olisi huomioida myös Suomen ulkopuolella tehtävät päästöjä hillitsevät toimet, sillä hiilipäästöt eivät tunne valtioiden rajoja, vaan ovat meidän kaikkien yhteinen ongelma.

St1:n hiilensitomisprojektissa Marokossa testataan seitsemää puulajia ja erilaisia kastelu- ja maaperän parantamismenetelmiä, jotta metsittämiselle löydetään optimaaliset kasvuolosuhteet. Pilotti valmistuu ensi vuonna ja tuloksia hyödynnetään tulevaisuuden hiilensidontaprojekteissa. Kuva: St1

Mitä yhteistä on ruokatalolla ja energiayhtiöllä?

Rajojen ylittäminen on St1:ssä tuttua, mistä tuorein esimerkki julkistettiin äskettäin: St1 ja Valio perustavat yhteisen yhtiön tuottamaan biokaasua maitotilojen lannasta. Lopputuotteella eli nesteytetyllä biokaasulla on tarkoitus korvata raskaan liikenteen käyttämää dieseliä.

– Kestävästi tuotettuja raaka-aineita ei ole mitenkään liikaa saatavilla globaalisti. Lehmänlanta on paikallisesti hyödynnettävä ja Suomessa sitä riittää merkittävään tuotantoon. Me tunnemme energiapuolen ja Valio maatilapuolen, ja vaikka olemmekin ehkä vähän outo kombo, niin kiertotalouden edistäminen vaatii tällaista rajojen ylittämistä. Toivottavasti yhteistyömme toimii esimerkkinä uudenlaisesta kumppanuustoiminnasta muillekin, ja toivon tietysti myös yhteisen hankkeemme kertovan päättäjille siitä, että tarvitsemme pikimmiten yhteisen hiilipörssin yksittäisten päästöoikeuksien sijaan. Maitotiloilta kerättävä raaka-aine on mukavasti myös kotimaista. Energia-alalla, kuten monella muullakin alalla, hankintaketjut ovat kuitenkin useimmiten melko pitkiä, mikä tekee toiminnan läpinäkyvyydestä vaikeaa.

St1:llä on oma tutkimus- ja kehityslaboratorionsa. Kuva: St1

– Ympäristövastuullisuus on tärkeä osa työtämme mutta ei ainoa asia. Emme voi tehdä päästövähennyksiäkään esimerkiksi luonnon monimuotoisuuden tai ihmisoikeuksien kustannuksella. Vastuullisuuskin on kompromisseja.

Energia-alalla on aina lopulta kyse maankäytöstä. Euroopassa lupaprosessit ovat kunnossa, mutta kehittyvissä maissa on enemmän rajanvetoa siitä, keiden kaikkien oikeuksia kunnioitetaan.

– Meidän alallamme on vanhaa taakkaa siitä, että perinteisesti tiettyjä alueita on ajateltu vain raaka-aineen lähteenä. Tämä ajattelutapa ja menneisyys pitää tiedostaa, siitä pitää oppia ja pohtia, miten tulevaisuudessa osataan tehdä paremmin. Onkin tärkeää arvioida oman yrityksen toiminnan vaikutusta ihmisiin: millaisia riskejä toiminta voi muille aiheuttaa – ja toisaalta, millaista positiivista vaikutusta toisten elämään yrityksellä on.

Share This