Nykyisin on tapana jakaa vinkkilistoja kaikista asioista. Kuinka matkustat oikein, kuinka hoidat parisuhdettasi oikein, kuinka menestyt sosiaalisessa mediassa. Hyvin usein vinkkejä jaetaan aiheista, joita soisi voivan pitää itsestäänselvyyksinä – missä sisin ohjaa ilman ohjekirjaa kunhan vain kuuntelet. Luottamuksestakin on olemassa lukuisia listoja, joiden lukeminen saa meidät nyökyttelemään. Ehkäpä ne ovat tarpeellisia. Ne tekevät näkymätöntä näkyväksi.

– ole johdonmukainen
– ole avoin
– käy vuoropuhelua

Siistiä, selkeää, ymmärrettävää.

Vai onko sittenkään, kun ystävämme tulkinta astuu kuvaan. Palaverissa oltuaan voi nimittäin hyvinkin kuvitella käyneensä vuoropuhelua. Vuoropuhelu – check!

Pointin ohittavia ymmärtämättä jättämisen sudenkuoppia on silmänkantamattomiin, kun asiat nipistetään yhden sanan listoiksi.

Itse sanoisin mieluummin vaikkapa, että näe maailma ympärilläsi ja ymmärrä oma roolisi siinä, äläkä missään tapauksessa koskaan istu huoneessasi kuin mörkö puhumatta kenellekään ja katsomatta ketään silmiin. Koska sellainen käytös halusimmepa tai emme herättää kummeksuntaa ja epäilyitä siinä, missä vaikeneminen herättää kysymyksiä ja on poikkeuksetta jonkinlainen kriisin siemen.

Kysy kysymyksiä! Paljasta viisautesi ja vaadi tietää, miksi! Uskalla puhua totta, silloinkin ja varsinkin silloin, kun se kirpaisee ja näytät haavoittuvaiselta. Rosot luovat luottamusta: näytät tajuavasi olevasi ihminen ihmisten joukossa ja tarvitsevasi muiden hyväksyntää silloinkin, kun asiat eivät ole hyvin.

Listojen ongelma on, että ne eivät auta soveltamaan erilaisiin tilanteisiin, eikä äiti ole aina mukana selittämässä. Valtakunnan tasolla luottamus on erilainen ilmiö kuin yksilötasolla, eikä esimerkiksi mediaa voi katsoa silmiin kahden kesken ja kysyä: oletko vilpittömästi etsimässä totuutta vai luomassa how to -journalismia edistääksesi levikkimyyntiä?

Pitäisikö meidän listojen sijaan porautuakin arvoihin, palata perusasioihin – sisimpään? Olisiko hyvä, jos voisimme luoda vaikkapa kymmenen kohdan vinkkilistan niistä sisäisen ohjauksen kohdista, joiden varassa voi varmistua siitä, että luomme toimissamme luottamusta itseemme ja muihin?

Ja kas, tällainen listahan on olemassakin jo. Aika hyvin viestittykin vielä, koska kaikki luultavasti muistavat sen. Listan konteksti tosin ehkä hämää joitakin ja sen skaalautuminen esimerkiksi yritysjohdon tarpeisiin saattaa siksi ontua.

Silti tänäkin päivänä saadaan huomata, kuinka esimerkiksi miljonäärejä tehtaillut hoiva-ala maksaa kovaa, ansaitsemaansa, hintaa siitä, kun se on tehnyt toiselle sen, mitä ei olisi tehnyt itselleen.

Kun unohdamme yritysten yhtälöstä ihmisen: asiakkaat, työntekijät, sidosryhmät, olemme auttamatta matkalla pois luottamuksesta ja ilman luottamusta toimintaedellytykset lakkaavat olemasta. Ja niin niiden pitääkin.

Vain rakentaessasi luottamusta olet varmalla tiellä tulevaisuuteen, sillä vastoinkäymisissäkin sinulla on sidosryhmien tuki etkä jää yksin.

Luottamusta yrityselämässä ja yhteiskunnassa peilataan neljästä näkökulmasta Edelmanin vuotuisen Trust Barometer -tutkimuksen valossa Luottamusaamussa ensi viikolla 13.2.2019. Jos olet kiinnostunut tulemaan mukaan, voit ilmoittautua minulle nina.alivirta(at)pilgrim.fi.

Lämpimästi tervetuloa!