Yhdysvaltojen presidentinvaalitulosten tultua julki ovat valeuutiset olleet kovasti tapetilla. Buzzfeed julkaisi viime viikolla artikkelin, jonka analyysin mukaan valheelliset Yhdysvaltojen presidentinvaaleja käsittelevät artikkelit tavoittivat enemmän lukijoita kuin faktaan perustuvat uutiset viimeisinä vaalikuukausina. Valheelliset uutiset saivat myös enemmän huomiota sosiaalisessa mediassa kuin vaaleja käsittelevät uutiset 19 arvostetussa uutismediassa, kuten the New York Timesissa ja the Washington Postissa.

Valheelliset tarinat käsittelivät skandaaleja kuten esimerkiksi laajasti levinnyttä uutista, jonka mukaan paavi Franciscus suositteli Trumpia presidentiksi. Yhdellä ainoalla sivustolla oli neljä uutista, joita jaettiin 3 miljoonaa kertaa Facebookissa. Näihin artikkeleihin lukeutui esimerkiksi valheellinen uutinen, jonka mukaan Hillary Clinton myy aseita Isisille.

na%cc%88ytto%cc%88kuva-2016-11-22-kello-19-10-06

Viisi jaetuinta vaaleihin liittynyttä artikkelia kolme kuukautta ennen vaaleja

Viikko sitten tiedotustilaisuudessa Berliinissä presidentti Barack Obama piti tunnelatautuneen puheenvuoron, jossa hän kehotti ihmisiä ottamaan valeuutisten leviämisen vakavasti tällä aikakaudella, jolloin liikkeellä on paljon väärää informaatiota.

Vapaasti suomennettuna: ”Jos emme ota tosissamme faktoja ja sitä, mikä on totta ja mikä ei – etenkin sosiaalisen median aikakaudella, jolloin monet saavat informaationsa lyhyinä viesteinä älypuhelimiensa ruuduilta – ja jos emme tunnista tosia argumentteja propagandasta, meillä on ongelma,” Obama totesi.

Tämä valheellisten uutisten trendi on siirtynyt myös yrityssektorille. PepsiCo:n piti hiljattain ryhtyä toimiin vaalien jälkeen syntyneen kriisin suhteen, kun sosiaalisessa mediassa julkaistut artikkelit syyttivät PepsiCo:n toimitusjohtaja Indra Nooyiä siitä, että hän olisi sanonut, että Trumpin kannattajien on ”asioitava muualla”. Todellisuudessa hän ei sanonut mitään vastaavaa.

Nooyi oli aiemmin ollut puhujana New York Timesin DealBook –konferenssissa. Kun häneltä kysyttiin vaaleista, hän onnitteli ensimmäisenä Trumpia vaalivoitosta, jonka jälkeen hän kehotti kaikkia puhaltamaan yhteen hiileen. Hän puhui myös rehellisesti ja avoimesti tunteista, joita jotkut hänen työntekijöistään ovat kokeneet Trumpin valinnan jälkeen.

Konferenssin jälkeen nettisivustot alkoivat vääristelemään Nooyin lausuntoa. Jotkut laittoivat sanoja hänen suuhunsa, jotka saivat hänet näyttämään siltä, että hän hyökkäsi presidenttiä vastaan. Ei mennyt aikaakaan, kun #BoycottPepsi hashtagilla oli julkaistu sosiaalisessa mediassa 19 000 kertaa. Kaiken lisäksi kourallinen valtavirran uutismedioita otti uutisvinkin näiltä nettisivustoilta ja jakoivat väärää informaatiota eteenpäin.

PepsiCo otti nopeasti kantaa tilanteeseen selventämällä, että toimitusjohtaja oli kenties tehnyt virheen tuodessaan esille joidenkin työntekijöiden reaktion valintaa kohtaan, ja että hän ei tarkoittanut antaa ymmärtää, että kaikki yrityksen työntekijät olivat samaa mieltä valinnasta.

Kun ihmiset käyttivät aikaa tutkiakseen asiaa tarkemmin, tarina alkoi muuttua. Monet johtavat uutismediat kuten CNN ja the New York Post reagoivat tapahtuneeseen. CNN:n otsikko kuului: ”Trumpin kannattajat tahtovat boikotoida Pepsiä kommenteista joita toimitusjohtaja ei ikinä sanonut.”

na%cc%88ytto%cc%88kuva-2016-11-22-kello-19-09-53

Facebookin vaaleista uutisointi vastaan valtavirtamedian uutisointi

Tästä kaikesta on vielä paljon opittavaa PR:n suhteen. Blogit ja bloggaajat, jotka edustavat poliittisen kirjon kumpaakin päätä eivät anna faktojen mennä hyvän uutisen edelle – he ovat myös mitä todennäköisemmin haluttomia korjaamaan virheellistä tietoa. Nämä julkaisut kun leviävät kulovalkean lailla sosiaalisessa mediassa. Valtavirtamedia on sekin jatkuvasti nälkäinen sisällölle, klikkauksille ja someaktiivisuudelle. Sen tulisikin nähdä vaivaa enemmän kuin koskaan pitääkseen yllä journalistisia standardeja ja toimia totuuden torvena tänä väärän informaation aikana.

Kuten Obama harmitteli the New Yorkerin David Remnickille: ”Me elämme maailmassa, jossa kaikki on totta ja toisaalta ei mikään… Väärän informaation levitys, salaliittoteoriat ja tavat näyttää toisin ajattelevat negatiivisessa valossa ilman mitään itsekritiikkiä – tämä kaikki on kiihtynyt tavoilla, joilla voidaan yhä enemmän polarisoida äänestäjäkuntaa ja tehdä yhteisen keskustelun käymisen kovin vaikeaksi”.

Suuri kysymys PR:lle on kuitenkin; milloin mennä väliin ja milloin antaa uutisen levitä ja lopulta lyhistyä oman painonsa alle? Väärien uutisten suosion nousu ja uutisten politisoituminen yritystoimintana on muuttanut pelisääntöjä. Jos uutiseen liittyy häivähdys politiikkaa, pitää olla välittömästi valmiina selvitykseen toimitusjohtajan tarkoitusperästä ja kontekstista.

Kamppailuun on kuitenkin jo ryhdytty, Trumpin voitettua vaalit alettiin Facebookin Mark Zuckerbergia hiillostamaan siitä, että Facebookissa jaetut harhaanjohtavat uutiset vaikuttivat vaalitulokseen. Facebookin ohella Googlea ja Twitteriä kohtaan esitettiin samoja syytöksiä. Syynistä johtuen Google ja Facebook sitoutuivat seulomaan valeuutisia tarkemmin ja muuttamaan sääntöjään mainonnan suhteen kieltämällä mainokset valeuutissivustoilla. Tämä on jo lupaava alku. Valtavirran virheellisten uutisten korjaaminen vaatii kuitenkin myös yhteistä ponnistelua.

 

Lähde: Edelman, Buzzfeed

Kuvat: Creative Commons, Buzzfeed News

Tallenna

Tallenna

Tallenna

Share This

2 Comments

  1. Pia Petäjä sanoo:

    Mielenkiintoista miten uutisesta tulee uutinen ja kuka sen saa päättää. Usein tärkeämpää on myös se, mitä ei sanota, kuin se mitä sanotaan.

    1. Sara Reijonen sanoo:

      Juurikin näin. Ajankohtainen kysymys näin viime päivien uutisointiakin ajatellen.

Kommentoi