Kuva: Outi Rinne.

Kirjoittaja: Outi Rinne, psykologi, työnohjaaja ja mieliruokaan perehtynyt sisällöntuottajamme. Outin blogia voi seurata tästä linkistä.

HAPANKAALIPASTA

Kaamoksen syvetessä huomaan hakeutuvani pastakattilan ääreen. Löydän itseni paahtamasta bataatteja ja aloittavani aamun kaurapuurolla. Hiilarihimoa siis. Kaamosaikaan hiilihydraattipitoinen ruoka maistuu ehkä siksi, että keho pyrkii tasoittamaan pimeän ajan aiheuttamaan serotoniinivajetta. Tämän tyytyväisyyteen vaikuttavan välittäjäaineen tuotannossa hiilihydraateilla on tärkeä sija.

Hapankaalia hyvälle mielelle

Serotoniinin tuotantoa voi tukea myös syömällä hapatettuja tuotteita, vaikkapa hapankaalia. Tämä vaikuttaa mielialaan kiertoteitse tukemalla suoliston hyvää bakteerikantaa. Valtaosa elimistön serotoniinista ja monista muistakin välittäjäaineista valmistuu nimittäin sylttytehtaalla, osittain bakteerien toimesta. Suoliston kunto saattaa siis vaikuttaa siihen, miten aivot saavat käyttöönsä välittäjäaineita ja miten ne siellä toimivat.

… ja stressinhallintaan

Vuodenvaihteen lähetessä tunnelma tiivistyy monen kalenterissa. Joulustressin selätykseen kannattaa niin ikään hakea neuvoa hapankaalipurkilta. Stressi kouristelee vatsassa mutta muuttaa suoliston toimintaa muutenkin mm. lisäämällä suolen läpäisevyyttä. Tällöin elimistöön pääsee herkemmin tulehdusta aiheuttavia ja myrkyllisiä aineita, joiden oikea paikka on tiukasti suolenseinämien sisäpuolella. Tämä aiheuttaa monenlaista haittaa, ja voi keskushermoston tasolla vaikuttaa mielialojen ja käyttäytymisen säätelyyn. Rottakokeissa suolen läpäisevyyttä on kyetty vähentämään antamalla stressaantuneille koe-eläimille maitohappobakteereita.

Krooninen stressi vaikuttaa muutenkin siihen, millaisia mikrobeja suolistossamme elää. Niinpä hyvän bakteerikannan vaaliminen on hektisessä elämässä erityisen tärkeää. Terve ja rikas bakteerikanta on hyväksi aivoille ja probiootit näyttävät olevan yksi keino, jolla stressioireilua tai stressireaktiota voidaan vähentää.

Väitän, että maitohappobakteereilla on Suomessa hyvät oltavat, sillä meillä on pitkä ja rikas hapatusperinne. Harvassa maassa löytää perusmarketin hyllyltä yhtä runsasta valikoimaa tuoreita, pastöroimattomia, hapantuotteita. Hapankaali lienee näistä tutuin mutta sen käyttö seurailee usein turhan tuttuja latuja. Lusikoin sitä toki itsekin sellaisenaan salaatin tapaan lähes päivittäin, mutta hapis tarjoaa muitankin mahdollisuuksia. Saksalaiset kypsentävät kaalia makkaran kylkeen ja venäläiset lusikoivat soppana mutta todellisuudessa vain mielikuvitus on rajana. Saisiko olla vaikkapa hapankaalipastaa?

Yhdistin tähän marraskuisia iltoja ilostuttavaan annokseen tämän hetken lohturuokani: pastan ja bataatin. Bataatti korvaa osan pastasta ja keventää siis annosta hieman. Raikas hapankaali bataatin makeaan makuun kuin nenä päähän. Hapankaali lisätään ruokaan vasta loppuvaiheessa, jolloin hyvisbakteeritkin säilyvät paremmin. Ohje onnistuu myös gluteenittomana tai vegaanisena. Jos käytät gluteenitonta pastaa, suosittelen tukevan makuista tattaria. Ohje on melko runsas, sillä perheeni on suursyömäri. Ylijäämäpasta on kuitenkin herkullista myös seuraavana päivänä.

Bataatti-hapankaalipasta

6 – 8:lle

  • 2 rasiaa hapankaalia
  • 1 bataatti
  • 2 punasipulia

paahtamiseen: 3 rkl oliiviöljyä, 1 rkl balsamiviinietikkaa, 1/2 tl suolaa, rouhittua mustapippuria, kuivattua timjamia tai rosmariinia

  • 250 g tavallista tai kaurapohjaista crème fraîchea
  • (valkosipulin kynsi)
  • 500 g gluteenitonta tai täysjyvä-pennepastaa
  • 3 l litraa vettä keittämiseen + 1 rkl suolaa

Viimeistelyyn:

  • kylmäpuristettua oliiviöljyä
  • pari kourallista tuoretta rucolaa
  • raastettua parmesaania, vastaavaa vegaanista tuotetta tai ravintohiivahiutaleita
  • vastarouhittua mustapippuria

Lämmitä uuni 220 asteeseen. Kuori ja leikkaa bataatti n. pennepastan kokoisiksi paloiksi. Kuori ja viipaloi punasipulit ohuiksi lohkoiksi. Sekoita paahdettaviin kasviksiin mausteet ja levittele leivinpaperilla päällystetylle uunipellille. Paahda n. 20 min. tai kunnes bataattisuikaleet ovat saaneet vähän väriä. Sekoittele paahtamisen aikana.

Sekoita suuressa kulhossa tai kasarissa hapankaaliin creme fraiche ja valkosipulia, jos käytät maustamatonta hapankaalia. Lisää joukkoon paahtuneet kasvikset ja sekoita.

Kiehauta vesi suuressa kattilassa ja mausta suolalla. Keitä pasta pakkauksen ohjeen mukaan, kunnes se on al dente. Kaada pasta läviköön, mutta ota talteen n. 1 dl keitinvettä. Siirrä pasta takaisin kattilaan ja sekoita joukkoon reilusti oliiviöljyä. Hämmennä joukkoon keitinvesi ja hapankaali-kasvisseos. Kuumenna, mutta älä enää kypsennä. Tarkista maut. Vie tarjolle ja viimeistele annokset tuoreella rucolalla, parmesaanilla (tai sen vegevaihtoehdoilla) sekä vastarouhitulla mustapippurilla).

Share This

Kommentoi